Blijf van mijn Lijf

Itse en ole mikään kielten moniosaaja ollut koskaan ja oikeastaan sujuvasti pärjään tilanteissa kuin tilanteissa ainoastaan suomeksi ja englanniksi. Ruotsia olen lukenut ikuisuuden ja espanjankin opintoja on ihan kiitettävästi takakana, mutta niiden puhuminen otetaan asiaksi vain kun on ihan pakko. Ensimmäisen kanssa ei siis juuri koskaan ja jälkimmäisen osalta vain lomamatkoilla :)

Näiden lisäksi en ole koskaa lukenut esim. saksaa, joka kuuluu melkein jokaisen opinto-ohjelmaan jossain vaiheessa, ja osaankin kyseisellä kielellä ainoastaan esitellä itseni, kiittää, haistattaa paskat, kertoa rakastavani poliisikoiraani sekä ilmaista, että moottoripyöräni kaipaa korjausta... Mutta mitään muuta ei kyllä irtoa. Saksaa ja ruotsia jonkin verran lähellä on kuitenkin eräs tutuksi käynyt kieli, nimittäin hollanti, ja siitä on fraasia jos toista hallussa vaikkei kieliopista tai muista kiemuroista olekaan mitään hajua! :D

Varmasti jo arvasittekin, että otsikko on hollantia (ehkä joku jopa ymmärsi sen), ja kun blogityttöjen (ja poikien) kanssa oli suunnitelmaa kirjoitella tänään Naisten Päivänä tästä tärkeästä aiheesta, tuli tämä lause samantien mieleeni. Hollantilaiset kaverini usein ihmettelevät miten ihmeessä kaikkien lausahdusten ohella juuri tämän tiedän, mutta se on joskus lukioaikoina minulle Hollannissa kerrottu ja jäänyt siitä sitten mieleen.... "Blijf van mijn Lijf" on vapaasti käännettynä kehotus pysyä erossa vartalostani - 'älä koske minuun'. Pitkän aikaa tämä oli lähinnä hauska läppä heittää hollantilaisille pojille, mutta vasta myöhemmin minulle selvisi, että tuon termin takana on oikeasti hollantilainen 24h palveleva turvatalo, joka on tarkoitettu perheväkivallasta kärsiville naisille ja lapsille turvapaikaksi. Siitä siis hämmästelevät kommentit, en enää ihmettele...

Aikaisemmin hauskaksi ajateltu vitsi ei enää niin paljoa nauratakaan... Kyseessä on oikeasti vakava asia. Monesti sitä ei edes ajattele, että meillä länsimaissakin on niin paljon epäreilussa tilanteessa eläviä naisia. Kun puhutaan "naisten oikeuksista", itselle piirtyy aina mieleen kuva jostain teini-ikäisestä, maha pystyssä olevasta pikkutytöstä, joka ei ole koulua nähnytkään eikä tule näkemäänkään. Mm. Unicefin kautta viedään apua tällaisiin maihin, jotta tytöilläkin olisi mahdollisuus kouluttautua. Ja on hienoa, että viedään. Kuukausilahjoittajana on mahdollisuus tukea monia maailman pikkutyttöjä, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta koulutukseen ja turvattuun tulevaisuuteen.

Anna linkkasi tähän aiheeseen liittyen facebookissa tosi hyvän videon, joka todella herättää ajattelemaan. ...Ja jälleen kerran kiittämään sitä arpaonnea, jolla on saanut näin hyvät kortit omalle elämälleen. Naisena.

Jotenkin sitä ei edes itse aina tajua kuinka hyvin omat asiat on niin monessa mielessä. Sitä jaksaa valittaa vaikka mistä asioista ja vetää herneen nenään ties mistä pienistäkin kohdalleen osuvista loukkauksista, koska Suomessa se nyt on vaan itsestään selvyys, että näin ei mulle naisena tehdä, ja jos tehdään, sitä ei tarvitse hyväksyä. Kenenkään.

Minä, ja moni muu tätäkin blogia lukeva nainen on niin etuoikeutetussa asemassa verrattuna moniin muihin maailmalla oleviin naisiin, mutta kuten tuossa aikaisemminmainitsin mm. tästä Hollannin naisten turvatalosta, on aika selkeää, ettei tällaiset organisaatiot ole turhaan olemassa. Apua tarvitaan myös meillä Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa.

Suomessa apua väkivallasta kärsiville naisille tarjoaa mm. Naisten Linja, joka toimii monen muun vastaavan järjestön tavoin pitkälti lahjoitusten vapaaehtoisten voimin. Nyt Naisten Päivän "kunniaksi" Naisten Linja aloittaa ison rekrykampajan, jonka tavoite on saada vapaaehtoisia puhelinpäivystäjiä myös viikonlopuiksi. Naisten Linja kuvaa toimintaansa näin...

"Naisten Linja on valtakunnallinen neuvonta- ja tukipuhelin väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Naisten Linja kuuntelee, tukee ja antaa tietoa väkivallasta ja siitä selviytymisestä. Sen kautta naiset ja tytöt voivat kysyä väkivallasta, käsitellä kokemuksiaan ja saada neuvoja ja tukea vaikeiden elämäntilanteiden ratkaisemiseen. Naisten Linja on auki maanantaista perjantaihin klo 16-20.

Yhteyttä voi ottaa myös verkkopalvelu Naisten Netin kautta. Palvelut ovat maksuttomia, anonyymeja ja luottamuksellisia. Palvelut tuotetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella ja ne tavoittivat vuonna 2012 reilusti yli 1000 naista.

Naisten Linjan toiminnan mahdollistavat kymmenet vapaaehtoiset naiset, jotka haluavat antaa aikaansa väkivaltaa kokeneiden naisten tukemiseen ja ovat kouluttautuneet päivystäjiksi. Naisten Linja aloittaa naistenpäivänä ennätyksellisen suuren vapaaehtoisrekrytoinnin. Etsimme pääkaupunkiseudulla noin 60:tä uutta vapaaehtoista naista päivystäjiksi Naisten Linjalle. Tavoitteena on päivystysaikojen laajentaminen vuonna 2014 myös viikonloppuihin."

Jos juuri Sinulla on ylimääräistä aikaa ja halua antaa konkreettista tukea, niin käy tutustumassa Naisten Linjan rekrysivuihin tästä!

Ja postauksen lopuksi lainauksena lyriikat, joista ainakin itselle tulee joka ikisellä kuuntelukerralla niin se fiilis, että oli se asia mikä tahansa, liian usein niin monia asioita osaa arvostaa vasta siinä vaiheessa, kun ne menettää. Ja juurikin tämän takia, erityisesti tänään, olen superkiitollinen siitä, miten onnellinen Nainen saan olla!

"Well you only need the light when it's burning low

Only miss the sun when it starts to snow

Only know you love her when you let her go

Only know you've been high when you're feeling low

Only hate the road when you’re missin' home

Only know you love her when you let her go

And you let her go"

(Passenger - Let Her Go)


Ihanaa Naisten Päivää kaikille DOV:n lukijoille!!! < 3

(...ja kaikille miehille: Katsokaakin, ettette mene tänään kotiin ilman niitä kukkia! ... ja saa myös siivota.)