SO LONG | Days of V 2.0

Huomenta! Ajastan suosiolla tämän postauksen perjantaiaamulle, koska nyt on taas niin myöhä... Nukahdin 23 pintaan sohvalle katsottuani yhden maailmankaikkeuden vaivaannuttavimmista treffiohjelmista, "kissbanglovemikäliesuomen", ja siirryin Tetén iltapissatuksen jälkeen suoraan sänkyyn ajatuksella oikeasta unirytmistä. Mutta nyt sitten taas alkoi työjutut pyörimään mielessä enkä saa unta,  tuntuu, että oma ideapankki on ihan tyhjä ja stressaan taas miljoonasta asiasta samaan aikaan... Ja yleensä en stressaa, koska en koe sitä millään tavalla auttavaksi asiaksi. Anyhow, viikonloppu olisi taas käsillä ja tosiaan vaikka viime lauantaina kovasti mainostin lähteväni ulos, kariutui tuokin ilo sitten kaverin sairasteluun ja omaan nihkeyteeni, kun ei vaihtoehtoiset bileet houkuttaneet. Eli eipä tullut siitä bileviikonloppua ei. Josko vaikka tänä viikonloppuna toisin, saa nähdä. Viikonloppu ja itseasiassa tämä koko alkuviikko koostui lähinnä tästä... Arjesta, vähän

...ainakaan mitä tulee Linnanmäkeen. Tässä on tainnut mennä oikeasti aivan liian monta kesää, etten ole tuossa viereisessä huvipuistossa käynyt. Jotenkin sitä on miettinyt, ettei niistä laitteista saa kuitenkaan niin paljoa enää irti ja rannekeetkin maksaa ihan liikaa, jonoista puhumattakaan. Noh, tänä kesänä olin jo päättänyt, että josko sitten nyt, mutta tämäkin vain venyi ja venyi, kunnes siskon kaveri kertoi, että heillä oli duunipaikalla "lintsipäivä" (tai no aamupäivä), jolloin mukaan pääsisi myös kaveri. Koska olin siskolle ja hänen kaverilleen kesän myötä järjestänyt sisäänpääsyjä useimmillekin keikoille ja tapahtumiin työni puolesta, järjesti tämä kaveri sitten asiat niin, että sai kuin saikin mukaan ottaa useamman kaverin mukaan noihin Lintsin huvituksiin.  Epäilin vahvasti, etten jaksaisi laitteissa paria enempää mennä, mutta pakko myöntää, että kolmen tunnin aika loppui ihan liian nopeasti kesken, eikä se saldoksi jäänyt seitsemän laitetta tuntunut yhtään rii

Muutama päivä sitten siskoni ystävä tiedusteli siskoltani ehdotuksia ristiäislahjaksi. Lahjan piti olla jotain jolla on tunnearvoa ja joka säilyy, jotain mikä ei ole peruskummilusikka, ja jotain mikä olisi budjettiystävällistä. Siskoni totesi ystävälleen, että pieni hetki, kysyn Virpiltä. Mietin hetken, ja lopulta lähetin siskoni kautta tälle ystävälle linkin blogini postaukseen unisiepparista . Oli kuulemma ihan mielettömän hyvä idea. No niinhän se onkin, vaikka itse sanonkin - onneksi olin kirjoittanut asiasta kuvituksella tarkat ohjeet, tulipahan käyttöön. Tänään yritin taasen yritin etsiä siskolleni jotain Hollannin ajan baarikuvaa (sellaista clubilla pyörineen oikean kuvaajan ottamaa kuvaa), mutten kyllä millään löytänyt kyseistä postausta, vaikka tiedän, että se on jossain olemassa. Kuitenkin, jos tuosta edellisestä mainitsemastani postauksesta oli hyötyä siskoni kaverille, tästä pienestä sukelluksesta Hollannin postauksiin oli taasen hyötyä minulle... Miksi hemmetissä olen