SO LONG | Days of V 2.0

Oih! Yves Rocherilla on näköjään alkanut ale ainakin netin puolla! Olen taas joku viikon myöhässä asian kanssa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Ja pääsi pikkuiset riemunkiljahdukset, kun huomasin, että aletuotteiden joukossa on myös ikisuosikkini YR:n musta rajaustussi ! Olen ehkä liian monta kertaa asian jo täällä todennut, mutta todettakoon vielä kerran... Tuolla ei vaan voi epäonnistua edes sählistä sählin rajauksien piirtäjä (lue: entinen minä) TJEU! :) Hassua, koska alla oleva kuva on roikkunut täällä luonnoksissa jo pienen ikuisuuden oliko nyt maaliskuisen(?) YR:n synttäreiden jälkeen, kun tosiaan saatiin pienet goodiebagit mukaan ja tuotteet innoissani kuvasin. Hyvä, että sen silloin tein, koska enää noista ei kovin moni ole kuvauskunnossa, sen verran on käyttöä tullut. YR:n testituotteiden kanssa on kyllä tähän asti ollut aina ihan huippusäkä, koska jotenkin ne vaan aina osuu juuri siihen omaan värimaailmaan, eikä juuri sellaisia hukkatuotteita jää. Ja muutenkin, ty

FB-status maanantai-illalta. Olen aikaisemminkin ilmaissut uskoni kaikkeen hömppään ja fantasiaan (mm. Tylypahkan olemassaoloon), mutta nää on taas näitä hetkiä, kun ihan oikeasti tiedän , että niin ne asiat on. Enkeli on aika uskonnollinen käsite yleensä, mutta siltikin ehkä paras kuvaamaan sitä, että kyllä jotain sellaisia on oltava olemassa. Oli ne sitten edesmenneitä rakkaita tai henkilökohtaisia vartijoita, niin olen jotenkin tosi varma, että meillä kaikilla sellaisia on ympärillä. Mietin usein, että kaikki tapahtuu jostain tietystä syystä. On asioita, jotka on vaan tarkoitettu menevän tietyllä tapaa, ja usein pettymyksiä kohdatessani yritän vahvasti ajatella, että se vaan ei ollut tarkoitettu niin... minua varten on jotain muuta. Ja sitten jos mokaa tosi pahasti ja kuitenkin ihmeen kaupalla selviää, niin siinä on joku muu tarttunut tilanteeseen, aivan satavarmasti. Tiedättekö, korjannut tilanteen niin, että se voi taas edetä suunnitellun mukaisesti. Kuten maanantaina Vilin kohda

Indiedaysin Inspirationin yhteisössä mukana olevana sain mahdollisuuden osallistua Indiedaysin ja Bayerin "Stop kuukautisille"-kampanjaan, joka oli kyllä kuin minulle tehty. Moni on noita bannereita ja mainoksia ehtinyt varmasti bongailemaan ja tosiaan tiivistetysti Stop kuukautisille- kampanjassa on siis kysymys naisen mahdollisuudesta tehdä erilaisia henkilökohtaisia valintoja - hallita elämäänsä ja vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin eri tavoin. Yksi näistä mahdollisuuksista on vaikuttaa juurikin kuukautisten ajankohtaan ja tiheyteen eli siis mahdollisuus siirtää kuukautisia esimerkiksi loman ajaksi – tai vaikkapa siksi, että niistä on jatkuvaa haittaa runsauden tai kipujen vuoksi. Siitä ei taida olla edes paria viikkoa aikaa, kun aihetta täällä itse asiassa viimeksi sivusin, mutta tosiaan tämän kampanjan tiimoilta otan asian enemmän kuin mielelläni esiin uudestaan. Kuukautiset on monelle tosi henkilökohtainen asia luonnollisestikin, enkä itsekään yleensä näin intii

Kun tätäkin alla olevaa kuvaa joku viikko sitten kuvailin esitelläkseni yhden söpöimmistä Espanjan tuliaisista, en tosiaan miettinyt viettäväni lähes koko loppuviikkoa kyseisessä asussa... Tässä vaiheessa tauti on siirtynyt siihen ah niin ihanaan räkävaiheeseen ja voi että odottelen hetkeä, kun on taas ihan oikeasti kunnossa-kunnossa. Mietin josko sitä huomenna uskaltautuisi tanssitunnille, saa nähdä. Onko siinä joku sääntö kuinka nopeasti on turvallista "urheilla" sairastelun jälkeen? Mietin, etten ehkä kuitenkaan vielä uskalla lähteä töihin pyöräilemään, kun se tuuli on siinä matkalla aina sen verran raaka...  Pitäisi varmaan aika pian tuonne sänkyyn vääntäytyä, mutta nää sunnuntait on hankalia, koska jos vahingossa unohtuu telkkari päälle, siellä tulee Greyn anatomiaa kolmen jakson verran, ja itsehän en ole sarjaa koskaan kovinkaan intensiivisesti seurannut, mutta siltikin sen satunnaiset jaksot vaan koukuttaa ihan käsittämättömällä tavalla. Pitäisi ehkä ostaa ne boxit...

Ei vitsit. Viikon täysin tahaton blogitauko, mutta nyt jos se olisi vihdoin ohi. Päästiin Espanjasta ehjin nahoin takasin ja tiistaina suuntasinkin ihan normaalisti töihin...  Tiistai-ilta meni pieniä väärinkäsityksiä setviessä kaverin kanssa ja muistan vaan siinä ohessa harmitelleeni hieman kipeytynyttä kurkkua (tiedättekö, kun ajatukset on jossain ihan muualla, ei edes mieti, että joku kurkkukipu mitään meinaisi)....mutta meinasipa se joo, sillä keskiviikkoaamuna heräsinkin sellaiseen kaktukseen, ettei mitään järkeä. Varasin samantien lääkärin, sillä vastahan olin kipeänä ja tuo kipu heijastui jo päänsärkynäkin. Mehiläinen on onneksi tossa melkein tien toisella puolella, joten ei pitkä reissu tullut, mutta jo sen ainakana kunto tuntui laskevan muutenkin. Ja kyllä vain, kolme päivää saikkua. Nielu- ja verinäytteet näytti negatiivista, mutta tosiaan edelleen kurkku antaa muistuttaa itsestään. Kyllä harmittaa. Erityisesti siksi, että meillä olisi tänään ollut töissä vuoden isoin asiakas

Nyt kun tässä koneella kerta illan kuluksi olen, ajattelin nopsaan vinkata teille muutamasta jutusta, jotka voi jopa jotain kiinnostaakin. Ihan ensimmäisenä iso positiivinen shokki, joka kohdalleni osui, nimittäin Hennesin alusvaatteet (rintaliivit) ja erityisesti Our Perfect-rintaliivimallisto. Moni pidempiaikainen lukija tietääkin tämän iänikuisen "pieni ympärys - iso kuppi"- ongelman, jonka myötä tavallisissa vaatekaupoissa alusvaatteiden shoppailu on lähinnä mahdottomuus. Noh, tiedättekös... ostin täällä Alicantessa ensimmäiset rintaliivini Hennesistä ikinä! Bongasin reissukaverini päältä kyseiset liivit ja koska hänelläkin on sama ongelma (ja vieläkin pienemmän ympäryksen kanssa) olin todella hämmentynyt, että meidän tisseillä voi todellakin löytää liivit hennesistä... Kyseessä on siis Hennesin Our Perfect-mallisto, josta löytyy ainakin mallit balconette - , t-paita- j a push up- liivit . Yleensä oma kokoni on 65F tai 70E ja tosiaan näissä liiveissä ei kokovaihtoehdot

Terkut Espanjasta. Nyt juurikin tällä hetkellä istutaan bussissa matkalla Valenciasta takaisin Alicanteen, jossa sitten on tarkoitus nuo viimeiset päivät viettää. Sää on ollut ihan mahtava, paitsi tänään, mutta pilvet ovat vain plussaa matkapäivälle ihan siksi, ettei ole niin kuuma raahata noita matkalaukkuja ja sitten ei myöskään ärsytä niin paljoa, kun ei pääsekään nauttimaan auringosta täysillä vaan pitää istua bussissa. Hyvä näin. Valenciassa oli tosi kiva käydä taas jälleen kerran ja hei tällä kertaa päästiin jopa rannallakin käymään. Olen aika ahkeraan tuonne instagramin puolelle heittänyt fiilistelykuvia, eli jos niitä reaaliajassa haluaa katsella, niin @dov_virpi hakukenttään :) Ärsytti jonkun verran, kun edellisessä hotellissa ei toiminut netti siellä huoneessa ollenkaan vaan piti aina raahautua aulaan datailemaan. Kamalan rankkaa. Mutta on kyllä edelleen mielestäni huutava vääryys, että hotellin kuvauksessa mainostetaan wi-fiä ja sitten se toimii huoneissa vain piuhalla. Siis

Täällä on kivaa. Ja lämmintä! Ei mulla muuta. Palataan ;)

On tää wi-fi vaan niin siisti juttu täällä yläilmoissa... Siis ainakin niinä hetkinä, kun se viitsii toimia. ... ja pahottelut kanssamatkustajille, ollaan ehkä vähän raskaita...

Meneekö se niin, että jos jotain oikein tosissaan pelkää tapahtuvaksi, niin sitten se todellakin tapahtuu? Miten se sanotaankaan, että "älä maalaa piruja seinille" tai jotain... Koska arvatkaapa kuka nappasi kunnon köhäflunssan alkaen keskiviikosta? Kylläpä vain, minä. Tsemppasin tosin keskiviikkona aamulla töihin, mutta luovutin parin tunnin jälkeen ja tulin kotiin nukkumaan. Koko torstaikin meni sängyn pohjalla ihan iltaan asti ja nyt yöllä (uni kun ei jostain syystä tule) olo on edelleen aika mielenkiintoinen. Varsinaista nuhaa en ole saanut, mutta keuhkoputki on ihan tukossa ja yskiminen sattuu tosi paljon. Lisänä tietysti perus päänsärky ja lihasjumitus, että hyvää lentoa mulle vaan lauantaiksi, jos tää ei nyt tästä oikeasti katoa ja vauhdilla. Ja jos tän näköinen kummitus on kävellyt teitä vastaan Töölössä, niin ei tartte liikaa säikähtää. Kaupassa vaan on pakko käydä, kun jääkaapissa on ollut juurikin vaan ne valot eikä muuta. Ostin tuossa pari päivää sitten ekan kerra

On se vaan niin rakas. Ja ihan käsittämätöntä, että pikkuinen karvakorva on pyörinyt mukana kaikissa elämänkäänteissä tämän kesän jälkeen jo 17 vuotta!! Se on aivan käsittämättömän pitkä aika! Eikä tässä nyt oikeastaan ollut mitään sen kummempia kuulumisia muuta kuin, että päivä kerrallaan ja sitä rataa. Pikkuinen hölmöläinen vetää edelleen ihan täysillä mukana, pientä dementiaa ja sen mukana tulleita hölmöilyjä lukuunottamatta, mutta ne nyt kuuluu elämään. Voi sitä miettiä, mitä tuo 17 koiran vuotta on ihmisen iässä... Teräsvaari < 3 Ja on muuten tyyppi tajunnut vihdoin itsekin söpöytensä... se viettää välillä pitkiäkin hetkiä tuijottaen itseään peilistä... Pientä itseriittoisuutta ilmassa, mutta kai sitä jo tuon ikäisellä saakin olla :) "A dog has no use for fancy cars, big homes, or designer clothes.  A water log stick will do just fine.  A dog doesn't care if you're rich or poor, clever or dull, smart or dumb.  Give him your heart and he'll give you his.  How ma