Pari laukkua ja passikotelo. Hups.

Takaisin kotona! Ensimmäistä kertaa kutsun Hollantia oikeasti kodiksi. Lentokenttäpäivitys kulki tekstillä "Home to home." Nyt on sellainen fiilis, koska oikeasti odotin, että pääsen tänne taas takaisin. Enkä vähiten parempien säiden takia, joskaan täällä nyt tällä hetkellä mikään kummoinen ilma ole, mutta se on ollut parempi.

Tiedättekö meinaan mistä tietää, että kesä on käynyt täällä viimeisen parin viikon aikana? Siitä, että mun kookosöljy oli muuttunut taas nesteeksi. Talvella se oli kiteytynyttä, mutta nyt se on taas sulanut. Olen suosiolla jakanut osan öljystä toiseen purkkiin, jotta voi sitten huolella uittaa sormia siinä purkissa, mitä vartalorasvana käyttää. Jos joku ei siis vielä tiennyt, niin kylmäpuristettu kookosöljy on todella hyvää vartalorasvaa, erityisesti jalkoihin/sääriin. Ei kutise esim. sheivailun jälkeen ja kosteuttaa (+luo kivan heleyden kesäisin) todella hyvin. Hollannissa saa luontaistuotekaupoista myös sellaista hajutonta versiota, joka ei tuoksu kookokselle. Se on tarkoitettu vissiinkin lähinnä leivontarasvaksi, mutta toimii hyvin vartalollakin. Vaikka kookoksen tuoksusta tykkäänkin ja etenkin kesällä se aito ja alkuperäinen on parasta aurinkorasvaa, mutta näin talvella tuo hajuton on tosi jees. Suosittelen.

Mutta niin, oli mulla joku asiakin... Aha. Olen shoppaillut ja pitkästä aikaa esittelen ostokseni teille näin oikein blogissa! Ehdin sen puoli päivää olla ylpeä itsestäni, kun sain mun Hamiltonin myytyä (joskin rahat ei ihan vielä tilillä näy...), mutta sitten osui silmään Huuto.netissä ja Torissa samalta myyjältä Longchampin Roseau kultaisella soljella (Stockan juhlavuoden erikoiserä) ja sain kuin sainkin sen itselleni todella kivaan hintaan. Itseasiassa myyjä oli ehtinyt sen jo luvata jollekin toiselle, mutta sain sitten pienellä korotuksella ja toisen ostajan viivyttelyllä kaupat puolelleni. Ihana myyjä toi laukun vielä kaiken lisäksi lentokentälle, kun en olisi muuten ehtinyt sitä ennen lähtöä saamaan, joten kävi kyllä hyvä tuuri.  Pohdiskelin silloin aikaisemmin sitä MK:n Selmaa, mutta koska olen aikaisemmin tämän Roseaun hyväksi todennut, mitä sitä sitten ihmettelemään. Omistin muutama vuosi takaperin sen hopeasolkisen version krokokuosilla, mutta soljen väri ja kuosi menetti jossain vaiheessa fiilikset ja myin laukun eteenpäin. Nyt uskon, että suhde kestää hiukkasen pidempään :)

Ja niin. Kuten Instan puolella jo asiaa päivittelinkin, ei se kulutus vain tuohon jäänyt. Koska sain omasta Hamiltonista ihan kivasti takaisin, sorruin sitten vielä Damin kentän Victoria's Secretillä nappaamaan mukaan weekenderin. Katselin tuota jo äidin kanssa menomatkalla, mutta silloin päätin, että mitään ei osteta ennekuin vanha on myyty alta pois. Olen pitkään kaipaillut viikonloppulaukkua itselleni ja pitkään huokaillut LV:n Keepallin perään, mutta toistaiseksi ei ole hyvää/tarpeeksi edullista tullut vastaan Huuto.netissä (ihan sitä reilua tonnia ei tällä hetkellä laukkuun kykene laittamaan). Mutta tosiaan VS:lla ihastuin tämän version simppeliin ulkomuotoon ja kultaisiin yksityiskohtiin (ylläri), sekä aivan mielettömän kevyeen materiaaliin.

Vetoketjulla on tuossa pituutta 50cm, eli ihan kohtuukokoinen kassi on. Keepallista olen metsästänyt sitä 45:sta, mutta tämänkin kokoinen kyllä ajaa nyt asiansa. Uskoisin, että tänne voi heittää huoletta myös tenniskamat koulutavaroiden joukkoon niitä vaativina päivinä. Itselläni ei ole minkään maailman kokemusta VS:n laukuista ja niiden laadusta, joten toivon todella tuon olevan myös kestävä, vaikka kevyt onkin. Sen verran sillä kuitenkin oli hintaa. Onko jollain teistä mahdollisesti kokemusta ylipäätään VS:n assoista, kuinka hyvin kestää kulutusta?

Vika kuva ei ole oma, vaan netistä poimittu kuvastamaan laukun oikeaa muotoa, kun siellä sisällä on tarpeeksi tavaraa...

Laukut sain molemmat paria euroa vaille mahtumaan Hamiltonin hintaan, joten periaatteessa ne meni melkein vaihtiksena :) Joskin mietin ensin, että laitanko rahat laukkuihin vai investoisinko "meet & greet" VIPpiin Bäkkäreiden keikalle, mutta niin. Laukut voitti. Pohdin kovasti Kevinin halauksen rahallista arvoa, mutta kun se ja ne kaikki muut kerta on varattujakin, niin pahan mielenhän siitä vaan saa, kun pääsee periaatteessa tosi lähelle, mutta on kuitenkin niin kaukana. Tiedättekö? Eihän tollaiset fanijutut tee muuta kuin särje sisäisen 14-vuotiaan Virpin sydämen. Parempi ottaa laukku.

Ja passikotelo. Se oli budjetin ulkopuolelta, joskaan ei liian kallis ollakseen nahkainen kotelo. Olen metsästänyt kaikki mahdolliset kaupat ja liikkeet nahkaista, ihan minkä merkkistä tahansa, passikoteloa, jossa olisi lisäksi tuollaiset korttipaikat esim. Finskin kantiskortille! Itsellä aina lojuu ne boarding passit jossain laukun pohjalla, vaikka kuinka olen asettavani sen sinne passin väliin, mutta ei. Ja odota vaan, jos joudutkin jossain vaiheessa sen Finskin kortin kaivamaan esiin. Sitä ei todellakaan löydy. Pari viikkoa sitten tätä passikotelomallia ei liikkeessä edes ollut ja koska olin muut jo edellisellä kerralla selaillut, en uskonut tämänkään eroavan, mutta kylläpä vain erosi. Ja oli muuten valikoiman ehdottomasti hillityin, sopii hyvin TB:n lompakkooni ja kruununa kaiken päälle tuo pieni kultainen logo < 3

Onhan se aika kiva. Ja niin on laukutkin. Mutta se mikä ei ole kiva, niin väsymys huomenna aamulla. Kello on kolme. Moro. Ja lukemista keskiviikon tenttiin ihan liikaa jäljellä... mitä enää edes teen täällä?! Niin ja söin äsken kokonaisen pussin amerikan pastilleja, vaikka niin vannoin äitille, etten tietenkään syö niitä kerralla, vaan ne on tarkoitus olla kaapissa makeanhimoon silleen pikkuhiljaa nautittavaksi. Melkein uskoin itsekin itseäni. Melkein. Veikkaan, että äiti ei sitäkään vähää.

Äklöttävä olo. Nyt nukkumaan, öitä!