TBT & sweets

Vuodet vierii, mutta makeanhimo on ikuinen. Postauksen työnimi (nimi, jolla tunnistan sen muiden luonnosten joukosta, jotka siis yleensä on vaan kuvaläjäyksiä jollain yhdistävällä tekijällä, ja niistä sitten jossain vaiheessa muotoutuu todella asiasisältöisiä postauksia) oli alunperin ihan vaan 'herkkuja', koska kuvissa oli ruokaa. Tämä blogi on kaikkea muuta kuin ruokablogi, koska en ikinä oikeasti kokkaa, mutta tykkään todella paljon ruuasta ja siksi niitä omia helpoksi ja hyviksi todettuja juttuja tulee sitten kuvailtuakin. Vähän samaan malliin, kun jälkeenpäin katselee omia asukuvia inspiraatiota saadakseen, voi samaa tehdä myös ruokajuttujen kanssa. 

Niin ja se Throwback Thursday idea tuli siitä, että yritin löytää itsestäni ahneuskuvan ja sellainen löytyi sitten niinkin tuoreena kuin kesältä 2012 Ruotsin risteilyn buffassa kuvattuna. Ei sillä, etten enää olisi ahne, olen vain yksinkertaisesti osannut yllättävänkin hyvin välttää tuollaiset kuvaustilanteet...

Alkuperäinen kuva.

Ja sitten niihin pääsiäisviikonlopun syöminkeihin (niinkuin se olisi jäänyt vain siihen), ensimmäisessa kuvassa pikkuiset hollantilaiset pannukakut nutellalla, banaanilla ja kookosrouheella. Ehdoton syntini on kyllä Nutella. Suomessa kyseinen herkku on aivan liian kallista, ja meinasi leuka pudota maahan, kun Jumbossa käydessäni Nutella-hylly oli tyhä ja selitys siihen oli, että kauppa boikotoi tuotetta tällä hetkellä, koska tukkuri on nostanut hintojaan ja he joutuisi nostamaan tuotteen hintaa siten kaupassa 0,15e, mikä ei kuulemma käy päinsä. SIIS 15 SENTTIÄ!!?! Pidin siinä sellaisen pienen 'you gotta be kidding me, tietäisitte mitä tuo mössö maksaa Suomessa' -puheen, mutta eipä se nyt ihan kauheasti tilanteeseen vaikuttanut... 

Jouduin siis ostamaan testiin kolme eri purkkia jumbon omia suklaa- ja maapähkinäpastoja, koska pelkäsin, että vain yhdellä tuotteella menee kuitenkin metsään. Muistan pari kuukautta takaperin, kun sekä jumbossa että ah:ssa oli Nespresson espressojauhe loppu ja jouduin ottamaan jotain 'vastaavaa' tilalle - se purkki on edelleen yhtä testikertaa lukuunottamatta koskemattomana kaapissa. Oli pahaa. Noh, sama tuomio myös jumbon omalle maapähkinänutellaversiolle, mutta plussat annan kyllä ketjun maito- ja valkosuklaatahnoille - ne toimi todella hyvin lettujen kanssa. Joskin vannon palaavani Nutellaan, kunhan seuraavan kerran kauppaan menen. Toivottavasti muiden kauppojen johtoportaat ei ole yhtä 'hollantilaisia' tuon hinnoittelun kanssa.

Vaikka en vartalomalliltani ole koskaan ollut missään mallinmitoissa, olen kuitenkin ihan kohtuudella pysynyt siellä normaalipainon puolella, jos ei niitä toisinaan koettuja pieniä shokkeja vaa'alla käydessä lasketa nyt tähän mukaan. Joka tapauksessa, näillä sokerimäärillä sitä kyllä helposti luulisi keräävänsä vähän enemmänkin tuohon vyötärölle, mutta onneksi olen ainakin tähän mennessä osannut tasoittaa nämä runsaammanpuoleiset jälkkärimieltymykset mahdollisimman terveellisillä ja kevyillä pääruuilla, mistä olenkin blogissa aikasemmin kirjoitellut. 

...Tämä siis pohjustuksena tuolle alla olevalle kuvalle, joka ei varsinaisesti nyt tähän otsikkoon sopinut, mutta kuvastaa erittäin hyvin ruokatottumuksiani sitten noin muuten. Hiilarit kerään kaikki melkeinpä sieltä jälkiruuan puolelta, koska muu ruokailu noudattaa erittäin yksinkertaista ja kevyttä kaavaa. Alla olevassa salaatissa mukana rukolasekoitusta, kurkkua, kanaa, hunajaista vuohenjuustoa ja kastikkeena oliiviöljyä. Joskus tosin olen tosin jotain pastojakin kokeillut syödä, mutta pitkällä juoksulla ne on juuri niitä kilojen kerääjäruokia ja muutenkin vatsa ei jostain syystä kauheasta vaalean viljan hiilaripommista tykkää. Siksi siis tulee yleensä myös nuo letutkin nautittua banaani-kanamuna-versioina, jotka ei samalla tavalla turvota. Pastaan olen tosin löytänyt aika hyvän korvikkeen, josta kirjoittelen teille myöhemmin lisää.

Ja tämä seuraava kuva... Äh. Näyttää niin paljon paremmalta kuin mitä maistui. Jotenkin vain nappasin tuon kahden palan paketin, kun niitä siinä kaupan kylmähyllyssä muutamalla eurolla oli ja lopulta yli puolet meni roskiin tai Tetén suuhun. En edes tykkää tuollaisesta liiallisesta kermasta kakussa, ja nuo valmiskakut ei vaan maistu miltään. Ne on kuivia ja niissä ei ole muuta kuin sitä kermaa. Note to self: älä enää ikinä osta kaupan valmiskakkupaloja, vaikka kuinka hyvältä näyttäisivät.

Ja kyllä, kuulun niihin 'vastuuttomiin' ihmisiin, jotka syöttävät koiralle melkeinpä kaikkea mitä itsekin syövät. Paitsi tummaa suklaata ja muita tappolista tuotteita, kuten xylitolia ja macademiapähkinöitä, mutta muuten olen kyllä aika vapaamielinen, mitä kaikkea Teténkin kanssa lautaselta jaan. Kohtuu kaikessa ja hyvä tulee. Sillä periaatteella menin pikku-Vilinkin kanssa ja hyvin porskutti poika yli 17-vuotiaaksi :)

Niin ja mitä tulee muuten Ruotsiin, aasinsiltana ensimmäisestä kuvasta, enää vajaa viikko ja lennän Tukholmaan Sannan luo viettämään pientä minilomaa arjesta. Ja sitähän lomaa seuraa toinen miniloma, kun Sanna tulee tänne King's Dayn yli toiseksi viikoksi. Niin kivaa! Ja tuntuu ihan käsittämättömältä, että vastahan siellä Tukholmassa olin käymässä ja siitäkin on jo yli vuosi!! Mihin tää aika oikein katoaa? Kysymys, jonka olen esittänyt täällä bloginkin puolella ehkä sata ja yksi kertaa. Joku joskus totesikin, että aika kulkee normaalia vauhtia kaksikymppiseen asti, jonka jälkeen sen vauhti tuplaantuu, kunnes kolmekymppisenä se vauhti on jo kolminkertainen ja nelikymppisenä nelinkertainen jne. En muuten epäile tuota teoriaa yhtään.

Tällaista. Palaillaan taas. 

Ps. Unohdin hehkuttaa, että tänään on ohjelmassa ulkotennistä! Saatiin kuin saatiinkin kesäkurssi kasaan ja tennistä on tiedossa vielä seitsemän viikkoa eteenpäin (harmi vaan, että ensi viikolla jää väliin), mutta niin kiva, että se onnistui. Joskin kurssi ei tule Bressin kautta, vaan valmentaja järjesti sen oman klubinsa kautta (mikä näkyy kyllä hinnassakin), mutta silti. Jei!