I can still recall our last summer, I still see it all...

Jos kolme viimeistä viikonloppua on mennyt enemmän tai vähemmän töissä, tämän viikonlopun olen konkreettisesti vain nukkunut! Siis toki tehnyt perusviikonloppupyykkäystä yms., mutta lauantainakin lenkitettyäni koirat kympin aikaan, palasin sänkyyn ja nukuin kahteen iltapäivällä... ja tänään puoleenpäivään. Yöllä heräilin turhankin tiheään, mutta silti. Olen nukkunut.

Äsken jo instagramin puolella avauduinkin tämän viikonlopun ainoasta, ei niin menestyksekkäästä aktiviiteetista. Minulla oli taiviscup-peli (sellainen pilipali hallisarja, jossa pelataan lohkoittain muutaman kk jaksoissa aikapelejä) ja hävisin 3-9. Harmitti todella paljon, koska alkuun oli tosi tasaista ja peli kulki, mutta sitten iski sakotus tyhmyydestä, sillä olin laittanut jalkaani uudet tenniskengät, jotka tietenkin alkoi hiertämään kesken pelin ja loppumatsi olikin lähinnä keskittymistä siihen kipuun, kun tunnet niiden kehittyneiden rakkojen avautuvan ja hien kirvelevän ja kengän hiertävän entisestään... ja vastustaja osasi pelata (aina ei ole niin), joten otti entisestään päähän. Olisi ollut ihan superhyvä peli, jos olisin ollut fiksu ja laittanut vanhat kengät jalkaan... mutta ei. Tyhmä, tyhmä, tyhmä... Näistä oppii. Pitää nyt jotenkin keksi ajaa nuo kengät sisään ennen seuraavaa. Treeneissä sitten ehkä.



Toinen päivän ärsytys on, kun tämä macin kuvakirjasto ei jostain syystä tunnista kaikkia puhelimessani olevia kuvia eikä suostu lataamaan niitä koneelle. En ymmärrä miksi, mutta muistan, että näin on käynyt joskus aiemminkin. Sammutin sekä koneen että puhelimen jo kertaalleen ja se auttoi tunnistamaan muutaman kuvan lisää, mutta edelleen useampi kuukausi sieltä välistä uupuu. En ymmärrä.

Mutta jos jotain, niin tulipahan kuvia selaillessa ihan mieletön ikävä kesää... Viime kesä oli niin ihana ja lämmin ja jatkui ikuisuuden! Olin keväällä pääsiäisenä kanarialla kavereita moikkaamassa, kesäkuussa toisten kavereiden kanssa Alanyassa (ei ollut kohde muuttunut miksikään sitten teinivuosien, mutta aurinkoa ainakin riitti...), elokuussa Hollannissa Haagissa ja siitä suoraan jatkona Lontoossa... ja syyskuussa vielä Romaniassa, jos sitä tai kevättä edes kesään lasketaan. Mutta lomia tuollein jaksottaessa jotenkin koko ajan oli jotain kivaa. Ja ehkä viime kesässä jotenkin tiivistyi niin monta asiaa lyhyeen aikaan. Oli lämmintä, oli reissua, oli ihastumista, oli sydänsuruja, oli pitkäaikaisen odotuksen täyttymistä, oli hyvää musiikkia ja fiilistä, ja muutenkin jotenkin niin sellainen fiilis, että oli elossa ja teki asioita.
 

Ja jos joku noissa kesän kuvissa toistuu, niin jatkuvan helteen vaikutus pukeutumiseen. Koko kesän ehdottomasti käytetyin vaate oli tuo jostain äitini vaatekaapin uumenista sata vuotta sitten omien vaatteideni sekaan eksynyt ja ikuisuuden matkannut valkoinen (alus?)hame! Siis se oli viime kesänä ehdottomasti parasta ikinä, voitte vain kuvitella miten mukava tuollainen on päällä... kriisi iski vasta siinä vaiheessa, kun oli ruskettunut sen verran, ettei "normaalit ihonväriset/nudet" alusvaatteet olleet enää tarpeeksi tummat omaan ihonsävyyn. Olin menossa Lontoossa treffeille Spice Girls -näyttelyyn ja vaatekriisissä halusin ehdottomasti laittaa kyseisen hameen päälle ja siinä sitten tuskaisesti kiertelin edellisen päivän kaikki mahdolliset Primarkit sun muut alusvaateliikkeet etsien juuri oikeansävyisiä ihonvärisiä saumattomia alushousuja tuon alle :´D Naistenkriisit, oikeasti. Mutta hei ne alushousut löytyi... ja oli kalliit. Ja seuraavana päivänä myös Primarkiin oli ilmestynyt oikeanväristä nudea, mutta ei sitten yhtään aiemmin. Ja kyllä, olen lady - takaan jo alusvaatevalinnoilla, että ensimmäisillä treffeillä on turha kenenkään kuvitella yhtään mitään - laserleikatut nuden hipsterit - i'm sexy and i know it.

Ja näin eksyttiin taas aiheesta, kun piti tulla ihan jotain muuta kirjoittelemaan. Mutta tosin kuten Antti Holma sanoi, kirjoittaminen tekee hyvää. Ja jossain nyt uudemmassa jaksossa sanoi, että kirjoittaminen on myös monelle ajattelua. Ihan vaan, että kirjoittaa niin voi ajatella asioita. Ja minä kirjoitan nudeista alusvaatteista, kertoo jotain ajatuksieni tasosta näin sunnuntai-iltana vaille puolenyön. Mutta ne liittyi kesään ja hei ihanaa, kohta se taas on. Ollaan jo ajallisesti huomattavasti lähempänä tämän vuoden toukokuun helteitä kuin viime vuoden elokuun helteitä...



Ja viimeisimmät kuvat vaan tiivistää kesäisten iltojen ihanuuden. Itse weekend-festari ei millään tapaan osunut sisällöltään tai musiikiltaan niihin parhaimpiin kesämuistoihin, mutta voi että oli lämmin ja kiva fiilis. Voi kun Hietsussa järjestettäisiin jotain muita vastaavia, mutta ikä- ja sisältöhaarukalla enemmän oman tyylisiä tapahtumia. Itsehän lähdin tuonne ihan vain, koska sain sellaisella viime hetken tilanteella töiden kautta vippiliput ja mentiin sitten kaverin kanssa lauantaina katsomaan David Guettaa (joka oli iso pettymys)... mutta tulipahan katsottua. Ja ihan hyvin upottiin sinne porukan sekaan, vaikka niin vanhoja ollaankin. Siis ei kai nyt 30+ pitäisi festareilla mikään outo ikä olla, mutta tuolla se keski-ikä oli 20+, joten vähän näkyi. No ei kai siinä. Kesä, hyvä tekosyy.

Mutta jos jotain musiikillista pitää viime kesästä fiilistellä, niin voi että Mamma Mia 2 - Here we go again.... siis taisin jo viime postauksessa mainita, mutta se soundtrack jos jokin soi, ja soi edelleen, repeatilla. Kävin katsomassa leffan kahdesti (vähän vahingossa, mutta ei haitannut vahinko mitään). Mamma Mian innoittamat oli myös kesällä usein väkerretyt yölettikiharat (kuten ensimmäisessä kuvassa) ja ehkä vähän tuo hamekin. Siitä leffasta tuli vaan niin hyvä fiilis, se oli ihana! Ja itse olen juuri tällainen, että kun jostain saan jonkun päähänpinttymän, niin sehän näkyy ihan kaikessa. 

Sellaista ajatuksen purkua tälle viikonlopulle. Ja vitsit, pitäisi lyödä pikkuhiljaa myös kesän lomat lukkoon... pitää taas tosissaan miettiä mitä sitä tekisi.
--- 30min välissä googlettelua - Espanjaan voisi mennä yhdistetylle kieli+tenniskurssille, hmmm... itsehän siis olen viimeiset kanarianreissut kavereiden nurkissa täyttänyt päivittäisillä tennistunneilla. Niin kivaa ollut pelata ulkona ja jotenkin uudelta valmentajalta saa aina enemmän uutta omaan peliin. Vielä, kun löytäisi kaverin, joka lähtisi tennisreissuun, niin ei tarvitsisi joka kerta valmentajaa itselleen maksaa. Mutta, mietintään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pientä pintaremonttia - DIY keittiökaappien maalaus.

DIY: ikkunalautojen uudistus

DIY - Fanett-pinnatuolin entisöinti