Andante, andante...

Andante
performed at a moderately slow tempo.
"the slow movements stand out—they are absolutely glorious and free of the clichés of andante playing"

Viime kesäisen Mamma Mia -elokuvan ehdottomia helmiä ja kappale, joka soi viikottain omalla soittalistallani. Kuten myös nyt, ja päätyi tämän postauksen otsikoksikin, koska jos se kirjoittaminen on vaikeaa, niin on myös otsikoiden keksiminen. Kuvatkoon tuo sana nyt täydellisesti tämän blogin moodia.

Oikeasti kaivoin läppärin esiin katsoakseni uusimman Greyn Anatomian – sehän ilmestyy aina torstain ja perjantain välisenä yönä jenkkiaikaa, joten perjantaina on ihan parhautta uppoutua illalla sänkyyn katsomaan viikon jakso. Viimeiset pari viikkoa se on ollut entistäkin ihanampaa, koska ostin vasta uuden sängyn itselleni ja voi kuinka unet ja kellottelu sillä onkin kivaa.

Mutta niin, nostin koneen siis Greyn antomiaa varten ja päädyin kirjoittamaan tänne. Ensin menin ihan vain blogin gmail-osoitteeseen poistamaan kuukausien aikana kertyneet roskat... sitten siirryin kommenttiboxin roskat (koska mitään muuta sinne ei ole kuukausiin tullut) ja sitten siirrtyin tänne. Nyt tuli sellainen olo, että mitä ihmeen kirjoittajan blokin avausta sitä oikein odotan, alan vaan kirjoittamaan, vaikkei olisi asiaa! Antti Holma 'Auta Antti'-jaksossaan totesi johonkin vastaavaan tilanteeseen, että olisi hyvä vain herätä joka aamu ja kirjoittaa kolme sivua pelkkään ajatuksen virtaa oli siinä järkeä tai ei. Itsellenihän tällä blogilla ei ole sinällään mitään suurempaa tarvetta olla elossa, mutta tavallaan huomaan aina toisinaan ottavani kuvia ns. "blogia varten". Tai olen tehnyt niin viimeiset pari vuotta ja silti koskaan ne kuvat ei tänne päädy, koska jotenkin mietin, että ne ei ole tarpeeksi hyviä tai etten kuitenkaan saa siihen ympärille tarpeeksi hyvää tekstiä tai jotain... en edes tiedä. Ehkä kun nykyään kaikki blogit on niin ammattimaisella otteella tehty, jotenkin oman pilipali-blogin pitäminen tuntuu turhalta.

Mutta siis niin, tämä on sitä turhaa tekstiä, kirjoitettu pe-la välisenä yönä, kun ei muutakaan tekemistä. Töissä on ollut ihan hirveä kiire ja yritän tällä saada nekin ajatukset johonkin pois ja kauas mielestä. Ne kuvat muuten mitä olen sinne kameraan enimmäkseen kerännyt on ruokakuvia... siis olen kuvannut ruokaa, minä joka olin joskus aina mielestäni maailman surkein ruuanlaittaja :D Olen niin innostunut kaikesta vegaanikokkailusta, että sitten kun joku ruoka oikeasti onnistuu, niin pitäähän se kuvata. Ehkä niitä voisi tänne laittaa, jos tämä tyhjänjauhanta jossain vaiheessa tuottaa tulosta ja saan taas innostuksen takaisin.

Ja olen kuvannut reissuja, mm. Harry Potter studiot ja kaupunkikierros... vitsit siellä on kivaa materiaalia. Ja koiria, olen kuvannut koiria... mm. näitä omiani tietenkin.. Siis niitä on tosiaan nykyään kaksi! Toinen tarttui mukaan viime syksyiseltä Romanian reissulta... (tai silloin Remukseen tutustuin ja joulukuussa se tuli). Teté oli alkuun hieman ihmeissään uudesta kaverista, mutta kyllä ne tuossa on toimeen tulleet ihan kivasti. Kuvassa Tetén ilme tosin kertoo jotain muuta. Kuva on joulun alta ja Remus tuli taloon vasta joulukuun puolivälissä, joten tuo oli vielä vähän tuota nihkeää vaihetta :D


On ne ihania. 

Mutta joo. Tässä tämän yön turhuudet. Huomenna tennisdubbeli-ilta ja sunnuntaina työreissulle. Tässä tiivistettynä elämäni tämänhetkinen sisältö: koirat, työ ja tennis :D Ja Greyn anatomia kerran viikkoon ;) No ei kai. Eipä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pientä pintaremonttia - DIY keittiökaappien maalaus.

DIY: ikkunalautojen uudistus

DIY - Fanett-pinnatuolin entisöinti