Uuden vuoden lupauksia

H-he-hei vaan hei. Varovaisesti näin muutaman vuoden (ei nyt sentään liioitella) kuukauden hiljaisuuden jälkeen. Jos olette itse blogia koskaan kirjoittaneet, tiedätte varmaan ne muutamat ikuiset luonnospostaukset, jotka vain roikkuvat siellä tekstien joukossa odottamassa omaa aikaansa. Joskus muutaman viikon tai kuukauden, joidenkin kohdalla menee useampi vuosi. Omissa luonnoksissa on roikkunut tällainen "new year's resolutions" postaus, jos oikein muista, sitten vuoden 2015. En tiedä miksi, mutten ole vain saanut sitä ulos. Ja postaushan ei sinäällään ole edes ollut mikään kunnon postaus. Tarkoitus oli mitä ilmeisemminkin aloittaa näillä Bridget Jonesin legendaarisilla lupauksilla, kommentoida niitä ja sitten loppuun kirjoittaa omat lupaukset.

Mutta aloitetaan sillä useamman vuoden takaisella luonnoksella heti alkuun..

Resolution #1: Lose 20 lbs. (5kg riittänee...)

Resolution #2: Always put last night's panties in the laundry basket. (En ole koskaan ymmärtänyt miten kenellekään naispuoliselle ihmiselle tämä olisi jonkunlainen ongelma? Yök.)

Equally important #3 #2: Find nice sensible boyfriend and stop forming romantic attachments to any of the following: alcoholics, workaholics, sexaholics, commitment-phobics, peeping toms, megalomaniacs, emotional fuckwits or perverts. - Will especially stop fantasizing about a particular person who embodies all these things.

Ihan ensimmäiseen voisin ottaa tuon vanhan kommenttini pois ensimmäisen kohdan osalta, sillä tuo about 10kg olisi tässä vaiheessa ihan optimi pudotusmäärä. Just saying. Toisen kohdan osalta olen edelleen samaa mieltä, yök - ei ole ongelma. Ja viimeinen... no se nyt pitää niin paikkansa, joskaan en ihan kyllä voi kaikkiin noihin miestyyppeihin (onnekseni) väittää törmänneeni, eikä kiinnostukseni myöskään ole näitä kaikkia ominaisuuksia yhdistelevässä tapauksessa. Oikeasti kiinnostukseni ei ole ole yhtään missään, joten voidaan nuo fantasioinnitkin unohtaa.


Mutta ne omat lupaukset! Teittekö te uuden vuoden lupauksia ja oletteko jo rikkoneet niitä? Itsehän olen perinteisesti (peräti parin vuoden ajalta) tällainen ruokalupausten tekijä. Kuten jotkut vanhat lukijat tietääkin (jos teistä enää ketään on jäljellä), olen aina ollut eläinoikeuksien puolestapuhuja ja jotenkin se oman ymmärryksen kasvaminen näiden asioiden ympärillä vielä entisestään viime vuosien aikana on vienyt siihen mielentilaan, että olen sitten päättänyt vuoden vaihteen olevan erinomainen hetki luvata aina jotain uutta parannusta omiin kulutustottumuksiin.

Erityisesti parin viime vuoden aikana kaupoissa kasvanut vegaanituotteiden määrä on tehnyt minusta jo lähes 98% kotivegaanin, tarkoittaen sitä, että oman kauppakassini sisältö on lähes aina vegaaninen. Työnluonteeni puolesta olen kuitenkin todella usein tilanteissa ja tilaisuuksissa, joissa ruuan sorttaaminen täysin eläinperättömäksi on lähes mahdotonta. Lihaa en luonnollisesti ole syönyt about 15 vuoteen, mutta viime aikoina olen kuitenkin alkanut systemaattisesti karsimaan ruokavaliostani myös muita eläinperäisiä asioita. Vuosi sitten uuden vuoden lupaukseni oli kanan (vaalean lihan) jättäminen ruokavaliostani pois kokonaan, eikä asia ole tuottanut minkäänlaista hankaluutta, ja jotenkin siinä samalla on vuoden mittaan karsiutunut kotikäytöstä myös kaikki maitotuotteet. Sitä huomaa kaupassa asioidessa oikeastaan kaikkien tuotteiden kanssa tekevän aina sen eläinystävällisen valinnan. Hesburgerissakin kun tilaa kasvistortillan, on itsestään selvää, että majoneesi ranskalaisillekin pitää olla sitten se vegaaninen. Kun vaihtoehto on, se pitää hyödyntää.

No mutta siihen tämän vuoden lupaukseen. Ikiaikaisena herkuttelijana päätin tällä kertaa ottaa kiinni tästä kulutustottumuksesta. Tein päätöksen, että aina kun ostan itselleni herkkuja, niiden on oltava vegaanisia. Ei enää karkkihyllystä Twix-patukkaa matkaan, eikä iänikuista Makuunin irtokarkkilaarien hamuamista, ei mitään eläinperäistä makeaa herkkua matkaan, kun itse ostokseni maksan - ei kaupoissa, ei kahviloissa. Kun menen sinne kaupan karkkilaarille, ostan vain täysin vegaanisia karkkeja. Samoin, jos ostan leivoksia tai jäätelöä, vain vegaanista. Suolaisten "herkkujen" perään en edes ole niin perso, mutta niidenkin kohdalla pyrin aina tekemään vegaanisen valinnan. Tässäkin kyseessä juuri se itseostaminen (eli about 80% kaikesta karkkimätöstä), mutta jos nyt töissä joku tarjoaa ei-veget kakkukahvit, niin kyllä kiitos. Olen tosin huomannut, ettei maitotuotteet muutenkaan vatsalleni sovi, joten välttelen hyvin pitkälle, enkä esim. jäätelöä juuri siksi voi muuten kuin kasvisversiona syödä, mutta anyhow, got the point.


Olen aina tiennyt, ettei omalla kohdallani sellainen täyskieltäytyminen toimi kunnolla. Pikkuhiljaa siis. On hyvä huomata, että kun sitten tulee tilanteita, että tällaisia "kiellettyjä karkkeja" on jossain tarjolla, ei ne enää edes niin hyviltä maistu mitä muisteli. Ja sehän on hienointa, että ihmisen makumieltymykset muuttuvat ja kaikkeen tottuu. Siinä missä soijamaito kahvissa maistui vielä vuosia takaperin todella oudolta, on nykyään se aito ja oikea maitokahvin maku - lehmän tissimaito tuo lähinnä puistatukset ja kasvimaidon puuttuessa olen oppinut juomaan kahvini mustana. Näin se menee. Ja jos joskus on tehnyt sen lupauksen, että on tammikuun tipattomalla, kyllä vain alkaa ties mitä bileitä olemaan joka kulman takana. Ei ehdottomuuksia, mutta pienillä päätöksillä parempaan päin.

Mutta että tällaista. Toistaiseksi on mennyt hyvin ja kauppojen vegekarkkivalikoimat on yllättäneet todella positiivisesti. Ikuisena Marianne-fanaatikkonakin on niin helppoa, kun kyseinen makeinen tähän kastiin kuuluu. Tässä on nyt sitten hyvä vuosi pohtia mitä ensi vuodenvaihteessa itselleen lupaa. Ehkä jätän kalan pois? Tai maitotuotteet ihan kokonaan ja lopullisesti, myös lounasravintoloissa? Saa nähdä. Siinä vaiheessa voi tosin olla helpompi vain siirtyä omiin eväisiin, ellei tässä vuoden aikana taas tarjonta kehity. Kuitenkin tällaisilla pienillä muutoksilla tätä vuotta eteenpäin.

Ja oma vuosihan vaihtui Lontoossa - vihdoinkin tuli sekin kaupunki koettua edes pienellä kosketuksella. Voisin siitäkin tänne kuvia jossain vaiheessa laittaa. Palataan taas :)

Kommentit

  1. Mahtavaa että olet lähtenyt entistä vegaanisemmalle tielle! Se on tosiaan nykyään niin ihanan paljon helpompaa kuin ennen :) Tuota vain pohdin, että onkohan tullut joku ajatuspieru kun sanoet ettet ole lihaa syönyt 15 vuoteen? Jos kanaa kuitenkin olet syönyt vielä vuosi sitten? Kanahan on kuitenkin yhtälailla lihaa kuin vaikka nautakin.. Ympäristövaikutuksiltaan toki pienempi paha jos näin voi edes sanoa, mutta eläinten hyvinvoinnin kannalta broilerin lihahan on paljon hirveämpää lihaa kuin nauta :/ Mutta hienoa toki että olet siitäkin päässyt irti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaista lihaa tietenkin tarkoitin. Ja usein saa painottaa erikseen sen kanan, jos sanoo, ettei lihaa syö - on kohtuu vakiintunut käsite erottaa liha, kana ja kala arkikielessä ja tuollainen punalihattomuus on ehkä yleisin askeleen eettisempi ruokavalio. Mutta tosiaan kyllähän se kanakin lihaa on ja tuollaisella liha vs. kasvis ajattelulla mielestäni sitten kalakin, kun nyt elävän eläimen ruhoista puhutaan.

      Eläinten hyvinvoinnin kannalta näen kaikkien tuotantoeläinten pidon ihan yhtä hirveänä ja siksi koen maitotuotteidenkin kanssa nykyään ahdistusta - aikanaan se punaisen lihan jättäminen on vain ollut helpompi askel ja ehkä silloin ei ole myöskään ollut niin paljon tietoa itsellä broilerituotannosta ja jotenkin isot eläimet on tuntuneet 'inhimmillisimmilta' lintuihin verrattuna. Ja tottakai tottumiskysymys, kanasta luopuminen oli pitkään todella vaikeaa. Mutta ajat muuttuvat, tieto lisääntyy ja etenkin juuri vaihtoehdot eläinperäisille tuotteille paranevat. Itse olin jo pitkään kanakin syöntiä vähentänyt, mutta maistettuani ensimmäisen kerran Oumph-soijasuikaleita totesin, että se on nyt sitten lopullisesti siinä - täydellinen korvike on löytynyt :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pientä pintaremonttia - DIY keittiökaappien maalaus.

DIY: ikkunalautojen uudistus

DIY - Fanett-pinnatuolin entisöinti