Muuttomietintöjä ja hiuskoristetta.

01:43 lauantaiyö ja täällä ollaan. Kierreltiin tänään päivällä äidin kanssa kaikki mahdolliset huonekaluliikkeet Vantaalla eikä käteen jäänyt muuta kuin väsymys ja orastava kurkkukipu. Siksi tyrmäsin jo alkuun siskon maanittelut baari-illasta, noudin kasan sushia umeshusta ja katselin putousta napa pinkeänä. Sänkyyn kävin jo hyvissä ajoin ennen puoltayötä, mutta jumituin katsomaan netflixistä Hairsprayn, enkä vieläkään pääse sen ihmettelyn yli, olenko nähnyt kyseisen musikaalin joskus jopa teatterissa Helsingissä... ehkä?

Viime postauksessa pohdiskelin teille asunnon etsimisen vaikeutta, mutta nyt melkeen tekisi mieli jo tännekin todeta, että se huoli on ehkä jo ohi. Vuokrasopparia ei tosin ole vielä allekirjoitettu, joten en halua hihkua mitään liian aikaisin, mutta noin niinkuin suullisesti minulle vähän yhtä asuntoa lupailtiin. Vain koska satuin soittamaan about minuutti ilmoituksen julkaisun jälkeen ja olin niistä 17 puolen tunnin sisään yhteyttä ottaneista ensimmäinen... ja tässä tapauksessa vuokraisäntä antoi etusijan nopeudesta. Mutta katsotaan. Kämpän näin perjantaina ja ensi viikolla toivottavasti olisi asiasta mustaa valkoisella. Palataan siihen sitten, kun tarkemmin tiedetään.


Mitäs muuta. No muuttohommia on nyt ollut ilmassa muutenkin, kun töissä pakattiin markkinoinnin porukan tavarat kasaan ja viikonlopun aikana pitäisi laatikoiden olla siirtyneet kerroksesta toiseen uusiin huoneisiin. Saa tosin nähdä kuinka tottuneesti marssin sinne vanhaan siipeen sitten maanantaina... :D Myös meidän äiti pakkailee muuttolaatikoita Lahdessa, sillä muutto pääkaupunkiseudulle on hänelläkin edessä ihan piakkoin. Jää nähtäväksi kuinka paljon sitä enää tuon jälkeen tulee Lahdessa enää juuri vierailtua. Hassua. Kyllähän meidän isä tietenkin siellä vielä perheensä kanssa asuu, mutta aina ne vierailut on pääsääntöisesti äidin luo kohdistuneet. Pitää kyllä yrittää nyt vielä maaliskuun aikana siellä käydä.

Tuntuu kyllä jotenkin vähän haikealta koko muuttohommat tällä hetkellä. Vaikka tuo äidin Lahden asunto ei varsinaisesti ole itselle koskaan ollut se oma "koti" (koska en ole siellä itse varsinaisesti ikinä asunut), tuntuu asia silti jotenkin hassulta... tavallaan tietyn aikakauden päätökseltä. Samoin miettiminen itse Helsingin sisällä muuttoa tuntuu jotenkin paljon isommalta muutokselta nyt verrattuna vaikka Hollantiin muuttoa. Se oli sellainen parin vuoden irtiotto, ja nyt olisi oikeasti tarkoitus jättää omalta osalta tämä kaksio kokonaan taakse. Ehkä siinä on myös taustalla se ajatus, että sitten ei enää olisi mitään paikkaa, missä Vilikin on asunut... vaikka sisko tähän nyt vielä jääkin ja uutta kämppistä etsii, mutta silti. Tiedän, on hölmöä olla kiinni tuollaisessa ajatuksessa, mutta jostain syystä se vaan kirpaisee jotenkin tosi paljon. Tosin ajatuksena oli koko aika Hollannista paluun jälkeen sen yksiön etsiminen, mutta jollain tavalla tuntui helpolta pitää kiinni siitä "väliaikaisuudesta", ja ehkä siksi olen jotenkin tosi nirsosti noita asuntojakin katsellut. Mikään ei ole kelvannut. Tai no yksi olisi, Kampista, joka oli vanhan Eerikinkadun kämppäni vieressä, mutta sekin lähinnä varmaan juuri siksi, että olisi tuntunut turvalliselta palata niille kulmille, koska se ajanjakso elämässäni oli jotenkin sellaista hauskaa silloin. Tosin tuossa näytössä oli joku 40 muutakin katsojaa, joten aika pelattu peli oli. Mutta tosiaan nyt on tuo yksi toinen asunto tavallaan tässä työstön alla, joten katsotaan miten käy.


Siskolta sain palautetta joskus, etten kuulemma osaa ottaa peilin kautta oikeanlaisia selfieitä. Pitäisi kuulemma katsoa peilin kautta siihen kameran/puhelimen linssiin eikä siihen itse puhelimeen. Kuten näkyy, olen kovasti yrittänyt tätä opetella, mutta ei vielä kovin suurta tulosta näy. Mutta silti oli otettava kuva, koska olen fiilistellyt tosi paljon Lindexiltä tehtyä parin euron alelöytöä, tuota otsapantasysteemiä. Vai mikä tuo on, pääkoru? Olen useampaakin tuollaista joskus kokeillut, mutta ne sellaiset kumpparilla pään yli laitettavat on aina vaan laittaneet hiukset kasaan, joten tällainen pantamalli oli aika mieletön ratkaisu. Tykkään! Joskaan en ole tuota vielä missään osannut käyttää, kun ei ole oikein tarpeeksi "juhlallisia" tapahtumia ollut. Ehkä se ei niitä edes tarvitse, käyttäisi vaan. Meinasin lykätä tuon päähän viime vkl kaverin tupareihin, mutta näiden kuvien jälkeen päädyin jättämään pannan kotiin ja kihartamaan hiukset. Ensi kerralla sitten. Mutta ihana tuollainen sormusten herra -haltija-look tuosta jotenkin tulee :D Tai jotain. Nyt kun vielä sen kanssa uskaltaudun ulos asti, enkä vain kotona peilaile.

Sellaista. Nyt voisin oikeasti käydä nukkumaan, niin on jotain hyötyäkin tästä rauhallisesta lauantain koti-illasta ja jaksaa aamulla nousta järkevään aikaan ylös. Ensi vkloppuna onkin sitten kaverin 3-kymppisiä sekä toisen kaverin tupareita, joten ei tarvitse ainakaan liikaa nukkua. Mutta palataan taas. Kivaa sunnuntaita!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pientä pintaremonttia - DIY keittiökaappien maalaus.

DIY: ikkunalautojen uudistus

DIY - Fanett-pinnatuolin entisöinti