4.2.2017

Back.

Kyllä. Olen miettinyt useaan otteeseen tässä kuluneen 1,5kk aikana, että ehkä pitäisi jotain kirjoittaa, mutta sitten se on muiden kiireiden tieltä aina vain lykkäytynyt ja lykkäytynyt. Ja sitten tulee kommenttiboxiin kysymys, että mitäs sitä nyt kuuluu? No hyvää kuuluu, vastataan nyt ihan näin postauksen muodossa. Edellinen juttu käsittelikin joulunodotusta, niin tässä hyvä jatkaa seuraaviin kuulumisiin näin helmikuun puolella. Kiitos ja anteeksi.

Niin, mihin sitä viimeksi jäätiinkään... aivan, meillä oli Apollossa Speakeasy-bileet (jotka meni hyvin, kiitos kysymästä). Sitten tuli joulu ja uusi vuosi, jonka jälkeen aloitin uuden kokopäiväduunin ja sitä myöten onkin sitten jotenkin vapaa-aika jotenkin kärsinyt aika lailla. Menen yleensä toimistolle vasta 9 jälkeen aamulla, joten samalla ne työpäivätkin venähtää sinne kuuden hujakoille. Siitä kotiin ja illat katoaa silmissä. Ja viikot. En edes tajua, miten ne voikin mennä niin nopeasti.

Minä ja Sami. Bileet käynnissä, välihuikkaa bäkkärillä.

Minun ja Tetén jouluntoivotukset. Joskaan tämä kuva ei lopulta päätynyt tällaisenaan käyttöön, mutta kuitenkin.

Jouluksi taiteilemani pähkinäinen suklaa-juustokakku. Vegaanina tietenkin.
UV-aaton juhlaporukkaa. Ja älkää hämääntykö, en yleensä juhli tuollaisella määrällä "kavereita" (oikeasti kuvassa on tyyppejä, jotka tapasin ekaa kertaa kyseisenä iltana), mutta jotenkin tuo ilta pääsi levähtämään, kun oli omat kaverit, siskon kaverit ja niiden kaverit... ja lopputulos oli tämä. Ja yritäpä sitten saada kasaan hiprakkaisesta porukasta ryhmäkuva, johon jokainen tyyppi on tyytyväinen. Ei ole helppo homma.

Suomi 100 -juhlavuoden käynnistys Kansalaistorilla. 
Vuoden vaihde meni ihan vauhdikkaasti Töölössä ja oli tosi kiva, kun nuo kaupungin järjestämät bileet oli ihan siinä kulman takana. Ja olihan se Daruden Sandstorm sillä h-hetkellä aika kova. Lisäksi nautin suunnattomasti tuosta hyvin Hollannin mieleen tuovasta leudosta talvisäästä, joka auttoi ulkona tarkenemista huomattavasti. Mihinkään baariin ei uv-juhlintojen lomassa päädytty, mutta singstaria laulettiin aamu-kuuteen naapurien iloksi ihan tunteella. Hyvä aloitus vuodelle.

Mutta noin niinkuin arkeen palaten, tämän vuoden alun on siis täyttänyt erittäin tylsästi työt ja eipä oikein muu. En sano, että se arki on aina sitä tylsintä mahdollista, mutta arkea kuitenkin, eikä sitten juuri tule mieleen mitään ihmeellistä tänne blogin puolelle tuoda. Ehkä pitäisi, ne arkiset jutut vissiin kai lopulta niitä kivoimpia on lukea, en tiedä :D Itsellä ei ole enää juuri ollut aikaa blogeja lueskella, en enää tiedä mitä täällä pitäisi olla. 

Mutta jos jotain, niin yksi sellainen tämän hetken projekti itsellä on asunnon etsintä. Nyt alkaa pikkuhiljaa olla mittari täynnä tätä kimppakämppäsysteemiä, mutta voi elämä kuinka vaikeaa se kivan ja kohtuuhintaisen asunnon löytäminen keskustan tuntumasta voikaan olla!? Olen ravannut ties kuinka monta asuntonäyttöä ja jättänyt hakemuksia, mutta ei. Nyt on aivan liikaa vuokranantajien markkinat ja sen kyllä huomaa niin tukkoisissa näytöissä kuin järkyttävissä vuokrissa. Todellista taistelua.

Jos on jotain hyviä ideoita, niin saa kertoa. Tai jos joku etsii hyvää vuokralaista, niin täällä olisi. Saa laittaa viestiä.

Ja mitäs vielä... no uv-lupaukset. Poistin tinderin, ja tulevaisuudessa sallin sen itselleni korkeintaan ulkomailla, ei tätä deittailuhommaa jaksa kukaan täysipäinen. Lisäksi lupasin luopua baari-iltojen jälkeisistä 'pikaruokaravintolavierailuista', ja muutenkin vähentää tuota ulkona käymisen ohessa tapahtuvaa kaloritankkausta, ihan jo sen viininkin muodossa. Ikä ei tule meinaan yksin, sen verran tahdilla huomaa noiden ylimääräisten kilojen takertuvan tähän kroppaan nykyään. Jaaaa... sitten haluaisin sen Lontoon ja Harry Potter -studio setin pois matkailulistalta. Viimeiset vuodet on mennyt tuo budjetti vähän liikaa Suomi-Hollanti välille, joten tänä vuonna olisi kiva käydä jossain muuallakin. Katsotaan miten näiden kanssa käy.

Mutta hei, nyt käyn nukkumaan. Huomenna sunnuntai, ja sain työnkuvani vuoksi nakin mennä mukaan firman asiakkaiden 'perhepäivään' johonkin Nuuksion liepeillä sijaitsevaan laskettelukeskukseen. Muuten ihan kiva, mutten osaa lasketella. Pitää pukea hyvin päälle, niin kykenee sitten seisoskella siellä kylmässä puolipäivää ja hymyillä iloisesti :D Ei vaan, ihan kivaa siitä varmaan tulee. En vain ole koskaan ollut mikään talviurheilija... siinä vaiheessa, kun nämä tapahtumat pidetään vaikka jossain uimarannalla helteessä, niin I'm so in. Mutta tämä talvi... voi kyynel, tulisi jo kevät.

Palataan. (...ehkä vielä jakso Suitsia, sitten uni.) Öitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti