8 November 2016

Marraskuu

...ja ulkona ainakin 10cm lunta maassa ja lisää tulee vaakatasossa sitä mukaa, että voisi väittää olevan sydäntalvi. Onko tämä nyt jokin samanlainen ennakointi talveen mitä viime toukokuun lämpötilat toivat samaa kesästä?! Joskin se kesä miltei taisi jäädä siihen toukokuuhon... kävisikö talven kanssa samalla lailla?

Väitän tosin vahvasti kasvaneeni henkisesti siitä ainaisesta sään kiroamisesta. Jotenkin aikaisempina vuosina nuo surkeat kelit on ottanut paljon suuremmalla tunteella mitä nyt. Tietenkin vaikutusta voi olla silläkin, ettei nyt ole kahteen vuoteen ollut niin aktiivisesti töissä, että olisi tarvinnut joka arkiaamu herätä pimeän aikaan ja tarpoa siinä samassa masennuksessa tuolla ulkona. Tällä hetkellä työstän yhtä projektia pitkälti etänä, minkä vuoksi voin tyytyväisenä nousta sängystä aamulla vasta juuri silloin, kun ajattelen päiväni aloittaa, eikä ulkona tarvitse koiran käyttämistä enempää aikaa viettää. Kesällä se päivästä päivään töissä käyminen ei tuntunut lähellekään niin raskaalta, kun valoa riitti jatkuvalla syötöllä.




Mutta tosiaan vaikka sen polkupyöränkin joutui pakkaamaan ihan liian aikaisin varastoon, olen silti yllättävän positiivisella tuulella tuon sään suhteen. Olkoon. Turha masentua asioista, joihin ei vaan voi yksinkertaisesti vaikuttaa sitten niin millään. Ja kuten nyt jokainen ehkä jo huomasikin, postauksen kuvat ei ole ihan eiliseltä. Taitaapa olla peräti reilun kuukauden takaa... niitä hetkiä, kun pääsee koiran kanssa lenkille uimarannalle ilman kaikenmaailman kieltojen tulvaa. Väittäisin mm. noiden lintujen sotkevan rantoja huomattavasti enemmän mitä koirat ikinä tekisivät, etenkin kun koirien jätökset mitä useimmiten kuitenkin pyritään omistajien toimesta keräilemään pois.

Joka tapauksessa, voi että Teté niin nauttii tuosta rannalla kävelystä ja lintujen perässä veteen kahlailusta. On se suloinen. Ja kyllä sitä itsekin tuolla syysauringon paisteessa mielellään useamman hetken tykkäsi viettää. Nyt ei ehkä enää niinkään. Kevättä odotellessa.




Mitäpä muuta, ei oikein mitään. Halloween juhlat tosiaan meni ja viimeisin viikko viikonloppu mukaan lukien on mennyt todella rauhassa, lähinnä taas arkisia asioita järkkäillen. Kaivelin varastosta muutaman vuoden takaiset joulukoristeet esiin ja kyllä sitä taas tuli haikea olo, kun käsiin sattui Vilin vanha tonttukauluri. Viimeistään koirien kokoeron huomasi, kun Teté hukkui kyseiseen vaatekappaleeseen. Harmi, olisi ollut suloista käyttää sitä Tetéllä, pitää ehkä ebaysta tilata joku pienen koiran tonttupuku Tetélle :'D 

Sellaista kunnon joulukuusta ei ole tullut koristeltua nyt useampaan vuoteen, mutta ikkunalle löytyi varastosta ainakin sellainen pieni valkoinen joulukuusi, ei kai sitä sen ihmeempiä lopulta tarvita. Ja saa nyt sitten nähdä hankitaanko myös äidin luokse joku kuusi jouluksi, onhan siinä aina oma fiiliksensä.



Joo, tulipa taas turhaa ainakin kuukauden liian aikaista lätinää, mutta jotenkin tuo ulkona oleva sää tuo väkisin tällaisen joulufiiliksen. Ja tietenkin kaikki kauppojen krääsät mitä taas on myynnissä joka paikassa. Kohta se joulu on. Pikkujoulut laitettiin kavereiden kanssa kalenteriin joulukuun viimeiselle viikonlopulle ja ebaysta lähti tilaus mistelinoksista - enkä edes tiedä mitä niillä teen, mutta ideana se on jotenkin hauska.

Astetta turhempi blogiteksti, palataan jollain järkevällä myöhemmin, ja nyt yritän käydä nukkumaan... venäytin eilen jotenkin oudosti niskan ja laitoin siihen äsken tiikeribalsamia (kun en omista mitään kipugeeliä), ettei se ihan jumiin menisi. Omalla tuurilla tuntuu se balsami polttelevan jo naamassa asti, kai tuli käsillä lähmittyä taas miten sattuu, kuinka sitä aina onnistuukin?

No comments:

Post a Comment