Herkkuja ja hammaskipua.

Tämä kuva nyt näkyi jo instagramissa, mutta laitanpa tännekin. Instassa oli siis julkaistuna tuo ylempi leikattu versio, koska olin ehtinyt jo haukata palan ahneuksissani ennenkuin muistin, että ainiin fiilistelykuva. Oikeastaan sen kuvan (+ kuvan S-marketin leivostiskistä) lähetin alunperin siskolle Unkariin, koska tiesin sen sattuvan (sisarraukkautta). Olemme siis molemmat varsinaisia sokerihiiriä ja yleensä, jos yhteistä aikaa sattuu olemaan käytämme sen syömiseen ja ruuan hehkuttamiseen.

Itse olen itkenyt tänne blogin puolelle ehkä sata ja yksi kertaa jotain kilon ja kahden painonnousua tai iloinnut yhtä fiiliksissa saman määrän putoamisesta. Noh, nyt on taas sitä hieman kerätty, mutta on vaan niin huvittavaa, kun aina sitä itse miettii, että no sitten kun oon takaisin Suomessa/Hollannissa, niin sitten lopetan herkuttelun. Jännästi sitä kuitenkin kaipailee niitä molempien maiden herkkuja ja se painonpudotus on kyllä viimeisenä mielessä, kun maa vaihtuu. Vaikka mielestäni Suomessa on parempi mahdollisuus terveellisiin snackseihin, esim. proteiinipitoiset rahkat, raejuustot ja muut valmistuotteet, täältä kuitenkin puuttuu ne kätevät hedelmäpakkaukset ja kohtuuhintaiset marjat. Hollannissa taas tuntuu, että kaikessa suolaisessa on vähintään kilokaupalla majoneesia tai nopeita hiilareita, usein molempia. Että valitse siinä sitten. Ja nyt Suomessa oli tietenkin pakko heti väsätä munavoi karjalanpiirakoiden kaveriksi, eikä sekään nyt mitään varsinaista terveysruokaa ole... Että niin. Saa nyt nähdä millä ilveellä sitä saa itsensä kesämekkoihin mahtumaan ilman suurempaa hengenpidättelyä.

Kuitenkin kaiken tämän kaveriksi olen jo heti ensimmäisellä viikolla ehtinyt hankkia itselleni vaivaa jos toista. Ensimmäiset päivät meni korvisongelmia tuskaillessa (älkää ikinä jättäkö korviksia pois viikkotolkuiksi) ja sain molemmat korvanlehdet turpoamaan ja vuotamaan verta pelkästään runnoessani korviksia taas paikalleen. Tämä kuitenkin rauhoittui ja nyt tuli sitten seuraavaksi ärsytykseksi viimeinen ulos pyrkivä viisaudenhammas. Kaikki muut on niin 'kauniisti' ja helposti kasvaneet riviin korkeintaan pientä ienkipua aiheuttaen, mutta nyt sitten tämä viimeinen monsteri päätti, ettei päästetäkään niin helpolla. Pienelle googletuksella selvisi seuraavaa...

Harmillisinta on, jos viisaudenhammas puhjetessaan puhkaisee suun limakalvon, mutta sitten puhkeaminen jää vaillinaiseksi. Tuolloin suun bakteerit pääsevät osittain limakalvoläpän peitossa olevaan, hammasta ympäröivään onkalomaiseen tilaan, josta niitä ei saa puhdistetuksi, ja siksi ne voivat aiheuttaa tulehduksen hampaan ympärillä olevassa pehmytkudoksessa. Tällaista puhkeamassa olevan hampaan kruunun ympärillä esiintyvää tulehdusta kutsutaan perikoroniitiksi, ja tavallisimmin se vaivaakin juuri viisaudenhampaiden yhteydessä Viisaudenhampaassa esiintyvä perikoroniitti on yleinen vaiva nuorilla aikuisilla, varsinkin alaleuassa. Tavallisia oireita ovat kipu, turvotus, paha maku suussa ja pahanhajuinen hengitys. Hampaan päällä olevan limakalvoläpän turvotessa vastapurennassa oleva hammas voi hangata sen rikki. Vakavampia oireita ovat kuume ja suun avaamisvaikeudet.

Oireita voi lievittää tavanomaisella kipulääkkeellä, mutta käynti hammaslääkärillä on aiheellista. Hammaslääkäri puhdistaa tulehdusalueen. Jos vastakkaisessa leuassa oleva viisaudenhammas puree tulehtuneeseen limakalvoon, sitä saatetaan hioa tai se poistetaan. Lisäksi määrätään antibioottikuuri varsinkin, jos perikoroniitti aiheuttaa yleisoireita, kuten kuumeilua. Vaikka tavanomainen hampaiden puhdistus saattaa olla vaikeaa, suuhygieniasta on huolehdittava. Silloin voi harjauksen sijaan viikon, parin ajan purskutella apteekista saatavalla klooriheksidiinisuuvedellä. Hammaslääkäri arvioi puhkeamassa olevan viisaudenhampaan mahdollisuuden puhjeta normaaliin purentaan. Jos viisaudenhammas on epäedullisessa asennossa ja on todennäköistä, että hammas ei mahdu puhkeamaan hammaskaarelle, se on syytä poistaa. Poisto tehdään kuitenkin vasta akuutin tulehduksen rauhoituttua.

En hemmetti jaksa lähteä nyt jotain hammaslääkärikäyntiä säätämään. Jos olisin Helsingissä niin sitten joo, mutta tää Lahti on kyllä niin... kun päivystävätkin klinikat on sijoitettu johonkin ihan hevonkuuseen. Mutta hyvä tietää, ettei ne nyt ainakaan heti sitä hammasta pois revi. Ja tosiaan kyseessä on nimenomaan alahammas ja kun tarkemmin sitä peilin kautta katselin, kyseessä on nimenomaan tuollainen puoliksi puhjennut paskiainen, jonka päälle on sellainen ientasku muodostunut. Otin äsken päivän toisen buranan ja pesin hampaita 10min... käytin myös suuvettä ja tungin sinne 'taskuun' hammastahnaa. Nyt ei vain ole aikaa hammaslääkäreille.

Ja miten tämänkin postauksen aiheet liittyivät millään toisiinsa? No kohta tulee dieetti jo ihan itsestään, kun suu ei aukea ja saa ravinnon vetää nestemäisessä muodossa pillillä. Tosi jees.