02/07/13

Taas pieni luova tauko tähän väliin ja paluu tännekin. Viime viikonloppu meni ohi hujahtaen vaikkakin aika rauhallisissa merkeissä. Perjantaina käväistiin tyttöjen kanssa hieman terdellä ja tottakai piti apollossakin pyörähtää, mutta lauantai meni ihan kiltisti kotona kirpparikamoja laitellen ja univelkoja paikkaillen.

Tänä kesänä on tullut aika paljon suosittua Mbarin terdeä, mutta perjantaina vaihtui sekin Lasipalatsiin, kun en päässy sisään sinne! "No ID, no admission"... Anteeksi, K-22. Tottakai se ihan pienen hetken harmitti, mutta kuitenkin silleen mielessäni myhäilin tätä pientä "jeeee, mun uus silmänympärysvoide tehoaa"-fiilistä. Synttärit lähenee aivan järkyttävällä vauhdilla, mutta jollain tapaa olen paljon enemmän zen tän asian kanssa kuin vaikkapa viime vuonna. Lisäsin viime vuonna soittolistalle Forever Youngin juurikin 17.7. ja vaikka olen niin kyllästynyt kyseiseen biisiin, päätin pitää sen listalla vuoden verran, jotta voin sen sitten synttäripäivänä tänä vuonna sieltä poistaa. Tiedättekö sellainen "hyväksyn vanhenemiseni"-retriitti, jota olen vuoden verran harjoitellut. 28. Se tuntuu kyllä tosi paljolta se. Mutta siksi oonkin niin tyytyväinen, että tuo koulu tulee nyt hoidettua pois alta, niin, että sitten voin oikeasti olla tosi aikuinen, kun täytän 30. (Ah, odotan sitä hetkeä, kun pääsen tämän tekstin ko. ajankohtana esiin kaivamaan...)


Olen tässä tämän muutoksen kynnyksellä hirveästi miettinyt myös tämän bloginkin kohtaloa. Jotenkin kun selaa tuonne 2010 vuoden postauksiin ja siihen aikaan, tulee sellainen haluanko oikeasti näiden kaikkien olevan täällä jokaisen luettavissa-fiilis toisinaan? Elämä on muuttunut ihan tuhottomasti blogin ekan ja tämän päivän kirjoitusten välillä ja toisaalta välillä tekisi mieli vaan piilottaa se menneisyys sieltä. 

Vaikkakin, en missään nimessä kiellä etteikö esimerkiksi reilu vuoden takaiset postaukset olisi sisällöltään tosi viihdyttäviä... Jos mukana on vielä vanhoja lukijoita, niin kaikki varmaan muistaa Voldemortin ja muut yhtä hienot mieskuviot, joita täällä teidän kanssa pohtinut?! Oikeasti, mun mieskarma ei ole tässä reilussa vuodessa kyllä parantunut yhtään. Itseasiassa muuten juhannuksena tuokin olento antoi muistaa itsestään ja vaikka mietin, etten tätä tyydytystä kyseiselle tyypille anna, niin menköön... 


Ai mitenniin ei ole jollain tyypillä kaikki kupit kaapissa?! Tiedättekö, välillä sitä vaan pysähtyy miettimään omaa elämäänsä, että mitä tapahtuu?!? Mutta tää oli niitä hetkiä, kun miettii, että mikä ton ongelma on?! Tsiisus...

Ja hei on näitä hetkiä muitakin. Oltiin tosiaan perjantaina siellä apollossa käymässä ja siellä oli aika, noh, tyhjää. Narikassa oli duunissa vaan palomies (sellanen vanhempi narkikkamies, joka joskus aikoinaan löys Vivven ja mut harhailemassa narikan ja lavan väliseltä käytävältä, kun lähettiin bändin perään ja siitä lähtien ollaan saatu aina ilmaset narikat). Joka tapuksessa kysyin sitten kohteliaasti kuulumisia ja sain vastauksen, että menee paremmin ku koskaan. Kiva. No ei siinä mitään, jossain vaiheessa iltaa herra kävelee sitten ohi, kun tsättäilen baarimikon kanssa ja jakaa mun kanssa tiedon, miksi hänellä menee paremmin kuin koskaan... Vastaus oli uusi näytönsäästäjä. Jep. En nyt muista shokiltani oliko se juuri tuo kuva, mutta kyseisestä postauksesta joku noista ja jopa mulla meni hetkeks pasmat sekasin, että et vaan oo tosissas! Oli se.


Nää on ehkä just näitä hetkiä, kun miettii aina uudestaan ja uudestaan, että mitä ihmettä sitä itsestään tänne nettiin jakaakaan. No loppujen lopuksi en kirjoittele ihan kauhean henkilökohtaisia juttuja ja toisaalta ainakin Hollantiin asti saa nuo olemattomat mieskuviotkin olla aika hiljaisella, kun en tajua, että miten ihmeessä nykyään kaikki tuntee kaikki ja kaikki piirit vaan on niin käsittämättömän pienet Helsigissäkin!? 

Itsehän en edes treffeillä käy, mutta voi luoja, jos oikeasti joskus kerran puoleen vuoteen tapaa jonkun ok mukavan tyypin ja sen kanssa vaihtaa muutaman sanan, niin kyllä varmasti ne kolme muuta viimeiseen kahteen vuoteen mahtunutta epäonnistumista osuu paikalle tai muuten vaan heittää yläfemmat tämän (ei enää siinä vaiheessa niin mukavan) tyypin kanssa... Miten se edes on mahdollista?!? Sitten on niitä naisia, jotka kyntää puoli Helsinkiä kahdessa kuukaudessa ja silti päätyy onnellisesti suhteeseen ilman, että mikään säätö on ristennyt jonkun toisen kanssa jossain välissä... En vain tajua :D

Ja sitten kun tapaa jonkun, jolla onkin ihan eri kaveripiirit ja muuten osuu jutut yhteen, niin tottakai ne on sitten jollain tapaa sarjassamme satuhahmot tai muuten vaan päästään vialla ja vainoharhaisia. Tai jotain.


Mitenköhän tää meni taas tähän miesongelmien vatvomiseen vaihteeksi? Sitä ei vaan tajua, että kun vieressä kaveri ostaa kahden kuukauden seurustelun jälkeen (seukkailuun meni kaksi viikkoa tapaamisesta) yhteisiä huonekaluja, niin mitä hemmettiä oikeasti?! Miten se vaan voi olla omalla kohdalla niin vaikeaa tavata normaaleja ihmisiä? Tai no miehiä. 

Oikeasti, ette edes tiedä kuinka paljon odotan sinne Hollantiinkin pääsyä. Jotenkin, että pääsee vaan alottamaan kaiken ihan uusissa kuvioissa ja ehkä jopa kirjoittamaan tätäkin blogia paljon vapautuneemmin taas... Tai olen tosin miettinyt onko se tämä blogi vai mahdollisesti kokonaan uudelta pohjalta aloitettu parempi versio tästä. Välillä vaan tässäkin ärsyttää kaikki mahdollinen nimestä lähtien, joten ei kai se pahasta olisi. 

Kirjoittamista en lopeta, en missään nimessä, kun siitäkin joku jo ehti kysellä :) Mutta tosiaan tämänkin kanssa sitä kaipaisi vaan toisinaan jotain sellaista uutta. Ja toisaalta aloitin DOV:n aikoinaan valmistumisen kynnyksellä, joten ehkä sellainen fressaus tulisi aika hyvään väliin tuollein ajateltuna. En tiedä. Olen vasta alkanut pyörittelemään ajatusta mielessä... Katsellaan :)


Mutta joo, mitäs sitten. Ensi viikonloppuna olisi vaihteeksi suuntana Lahti ja Summer Up!! Onko joku muukin menossa?! :) En ole itse ikinä koskaan aikaisemmin milloinkaan ollut minkäänlaisilla festareilla, joten odottelen tuota ihan tosi paljon. Ja jotenkin kun se on Lahdessa ja tapahtuman järjestäjäkin on vanha kaveri, niin johan se on jo aikakin tapahtuma käydä katsastamassa.

En olekaan vielä ohjelmaan kauheasti ehtinyt tutustumaan ja festariseurakin on vähän hakusessa, mutta ehkä siellä muitakin kavereita pyörii... jää nähtäväksi :D Palaillaan tuohon vielä myöhemmin.

Ja jos vihdoin suuntaisi nukkumaan pikkuhiljaa... Niin ja tosiaan kuvat. Katos vaan :D Eli asukuvia hmmm.... taitaa olla peräti juhannusta edeltävältä sunnuntailta, kun oltiin Merin kanssa katsomassa Hangover III. Päältä löytyi seuraavaa:

Biker-jacket / H&M
Pusero / Zara
Housut / Seppälä
Huivi / Mulberry
Ballerinat / H&M
Laukku / LV
Blehat / RayBan

... Ja nyt niitä unia. Palaillaan! :)


Kommentit

  1. Onko se sun vanha ystävä Timo? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha ystävä?! Jos Summer Upista puhut, niin Marasta on kyse :)

      Poista
  2. sun postauksia on niin järjettömän mukava lukea kun oot niin aito, älä missään nimessä ainakaan lopeta bloggaamista!
    Ja tiäkkö, just tää sun hekilökohtaisuus tissileikkauksista miesongelmiin antaa tälle blogille sen säväyksen, ja vaikken sua tunnekaan, niin jotenkin luulen että blogi on kirjoittajansa näköinen.
    Eksyin tänne Merin blogista, ja tää on niin valtavirrasta poikkeava henkilökohtaisine juttuine että siks oon ainakin minä jäänyt lukemaan. Mutta ehkä toi portsarin juttu oli vähän wtf, bloggaamisen varjopuolia :D
    Jos tää olis pelkkää päivän asukuvaa ja nellyn alea ja ties mitä mainosjuttuja nii voin kertoo, en olis minä täällä :)`
    Ps. Age is nothing but a numbers ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso kiitos tästä kommentista! En lopeta bloggaamista, sen voin luvata. Mutta voi olla että aloitan sen jossain vaiheessa vaan uudelta pohjalta... eikä se tarkoita heti kättelyssä tämänkään blogin sulkemista, mutta jotenkin sitä vaan kaipaa sellaista uutta alkua tämänkin homman kanssa. Kirjoittaja ja kirjoittajan ongelmathan ei mihinkään katoa :D

      Ja tosiaan oon tosi laiska tekemään mitään kollaaseja tai mainostamaan, ellei oikeasti joku juttu todellatodellatodella nappaa itseäkin. Ja noh, Nelly-kollaasit nyt on niin nähtyjä, ettei niitä edes pokalla kehtaa tehdä :D (ehkä joskus sitten kamalassa rahapulassa...)

      Poista
  3. Ääk, et kyllä lopeta bloggaamista! Mun on ollut jo monta kertaa tarkoitus tulla kommentoimaan, et ihan mieletön juttu toi Hollanti! On mahtavaa, että ihmiset tekevät töitä unelmiensa eteen ja ovat valmiita hyppäämään tuntemattomaan, jos kaipaavat elämäänsä muutosta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääk! En lopeta!!!! :D Ja kiitos, näinpä. Turha sitä tosiaan on valittaa tylsästä duunista ja elämästä, jos ei sille mitään itse ole valmis tekemään :)

      Poista
  4. Oot kyllä ihan mahtava! Miesongelmien vatvominen on ihanaa terapiaa, tuntuu aina jotenki et käyn läpi ihan samaa...helsinki on aivan liian pieni paikka :D tai sit sitä törmää ihmisiin aina vääränä hetkinä...kuten esimerkiks kun on viettäny yli tunnin Keskuskadulla jutellen laittoman kuuman naapurin miehen kanssa ja sitten viimesin säätö johon on ehkä vähän ihastunut kävelee ohi siskonsa kanssa! Oli ehkä elämäni pisimmät 30sekunttia kun siinä yritettiin jutella kaikki nelistään. Mutta älä vaan lopeta on ihana seurata sun seikkailuja! (:

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pientä pintaremonttia - DIY keittiökaappien maalaus.

DIY: ikkunalautojen uudistus

DIY - Fanett-pinnatuolin entisöinti