SO LONG | Days of V 2.0

Ja vielä löytyi yksi Budapest-kuvasarja... lupaan, ne päättyy tähän :D Olisi ehkä voinut skarpata näiden kanssa silloin syyskuun puolella, mutta noh, tällaista tää on. Joka tapauksessa, väitän, että nämä on ehdottomasti kuvat sieltä parhaimmasta päästä. Lähdettiin kiipeämään tuonne Budan linnaan auringon laskiessa ja ylhäälle päästyämme se pimeys sitten ehtikin laskeutua. Hauskasti näkee noissa kuvissa, kuinka se valon määrä vaan romahti alle tunnin sisään. Mielestäni hienoja kuvia kuitenkin. Auringonlasku on vaan yksi parhaimpia aikoja kuvata, mutta harvemmin sitä osaa oikeasti siihen ajoittaa. Budapest on kyllä omalla tavallaan todella kaunis kaupunki, ainakin mitä noihin turistina kokemiin juttuihin tulee. Joskin ainakin kuumaan kesäaikaan kaupunki on todella pölyinen ja likainen, mutta se nyt taitaa olla ihan jokaisen suuremman kaupungin ongelma. Jos jotain Suomessa osaa arvostaa, niin puhdasta ilmaa. Sitä harvemmin osaa sen enempää...

Helsinkiin palattuani olen havahtunut jo näin parin ensimmäisen viikon jälkeen olen todennut todeksi asian, jota hieman jo etukäteen pelkäsin, mutta joka on juuri niin totta kuin sen kuvittelinkin olevan. Olo on aika tyhjä, ja toisinaan hieman yksinäinen. Yksinäinen siinä mielessä, ettei oikein kukaan ole samassa tilanteessa mitä itse on ja jonkinlainen aukko sellaisissa saman fiiliksen jakavista Bridget Jones -sinkkukavereissa on tällä hetkellä todella iso. Yksinäinen myös siinä mielessä, että ulkomailta palatessa on jollain tapaa takaisin siinä mistä lähti, mutta ne muut ihmiset ei. Se ystävä, joka lähtiessä oli vasta aloittanut uuden suhteen on nyt naimisissa ja kahden pojan äti. Se, jonka kanssa vietettiin jos jonkinmoista apollo-iltaa pari vuotta takaperin lähti samalla heitolla Ruotsiin mitä itse Hollantiin, mutta ei ole vielä tullut takaisin... jos tuleekaan. Kyllähän sen tiesi, että Sannan opinnot kestää pidempään, mutta jotenkin sitä ei miettinyt sen enempää, kun kaksi vuotta...

Nyt alkaa jo pikkuhiljaa nolottomaan tämä postaustahti... Joka ilta tulee laitettua läppäri sivuun ja siinä vaiheessa muistettua, että ainiin se blogi. Kyllä se siellä odottaa, vaikka nyt hieman muihin juttuihin keskittyisi. Toisaalta eihän täällä Helsingissä ole oltu kuin vasta viikon verran, mutta aika on hujahtanut ihan käsittämättömän nopeasti. Suurin osa siitä on mennyt tavaroiden järjestelyyn, varaston tonkimiseen ja yleiseen siivoamiseen. Äsken käytin hetkisen myös itsepalvelupesuloiden selaamiseen, koska tytöt on ehtineet saada entisen pesukoneen toimimattomaksi, eikä uutta ole vieläkään vakuutuksesta kuulunut, joten kohta alkaa olemaan sen puolesta hieman tunkkaiset fiilikset. Nyrkkipyykillä ehkä sitten ainakin urheiluvaatteiden osalta, kun tuntuu niin hölmöltä jossain pesulassa maksaa täydestä koneesta useampi euro ja lopulta niitä pestäviä tietyn värin vaatteita onkin vain ihan muutama. Tulisipa se uusi kone vaan pikaseen... Joka tapauksessa Helsinkiin on sopeuduttu nyt...

Välillä tän blogin kanssa toivoo mahdollisuutta hypätä ajassa taaksepäin ainakin mitä tulee näihin tallennettuihin postauksiin (tai lähinnä kuvakoosteisiin). Eli siis tämän postauksen kuvat ovat kesäkuulta , kun muutin pois toisesta Hollannin kämpästäni, Bredan Princenhagesta. Fiilistelyä oli tuolloin tarkoitus kirjoitella naapurustosta ja lisänä muutama kouluhommiin liittyvä kuva. Vastahan tuokin oli, mutta näin sitä vaan on kesä mennyt ja kohta jo talvi kolkuttelee oven takana.. ainakin lämpötiloista päätellen. Että näinkin ajankohtaista kuvitusta, mutta olkoon :D Kotikatuja... Paikallisen suklaakaupan liikkuvat 'maskotit'... Teté jaksoi ihmetellä :D Naapurin olutmainosmuseo. Oli virallisesti auki kait kerran viikossa, ei tullut käytyä... Tässä portissa oli vain jotain tosi söpöä. Kaupasta saadut ilmaiset ylijäämäkukat, jotka pysyi täydellisessä kunnossa reippaasti yli viikon verran... Bloggailua gradun ohessa... ja tuossa vaiheessa sekin oli va...

Viikko sitten lennettiin Hollannista takaisin Suomeen neljän matkalaukun ja koiran kanssa. Takana oli viikko Bredassa, johon kuului paljon hoidettavia asioita, kavereiden näkemistä, työhaastattelua Amsterdamissa ja sitten vielä se itse valmistujaisjuhla. Kahteen viikkoon ei ole blogissa tullut käytyä, mutta josko nyt palaisi takaisin ruotuun :) Kahteen viikkoon on taas mahtunut asiaa ja mietettä jos jonkin verran, eniten ehkä oman pään sisällä mutta kuitenkin. Tässä taas hieman kuvia, lähinnä Hollannin reissulta siis... Eli mitäs tänne nyt kuuluu... Noh, ihan alkuun tietenkin se hieno fakta, että maisterin paperit on nyt vihdoinkin taskussa ja koulu on siis kunnialla paketissa. Kulunut viikko on mennyt ehkä hieman jäsenneltyä asioita ja mietittyä seuraavia liikkeitä tulevaisuuden suhteen. Joku saattoikin tarttua tuohon ensimmäisen kappaleen työhaastatteluun, joka tosiaan oli Damissa yhteen periaatteessa oman alani paikkaan, mutta keskustellessa rekryt...