Opiskelu Hollannissa - NHTV / Master in Leisure Studies (Msc.)

Noniin, vihdoinkin sitä postausta liittyen opiskeluun Hollannissa ja erityisesti täällä Bredassa. Mietin ensin alanko kääntämään kaiken suomeksi, mutta koska jo pelkkä "leisure"-käsitteenä on yksi murheenkryyni oli kieli mikä tahansa, päätin kopioida nuo oman linjani faktaosiot suoraan englanniksi ja sitten kommentoida sinne väliin kaikkea enemmän ja vähemmän järkevää.

Joka tapauksessa, aloitin siis koulun täällä Bredassa 1,5 vuotta sitten ja ajatus koko opiskeluista lähti 2 vuotta takaperin, kun googlettelin töissä laiskalla hetkellä mahdollisia maisteriopintoja ulkomailla. Ajatus Hollantiin muuttamisesta on muhinut takaraivossa 17-vuotiaasta saakka, joten sinäänsä mikään liian spontaani ratkaisu ei ollut kyseessä, vaikka aika nopealla aikataululla päätöksen teinkin. Toinen vaihtoehtomaa oli Espanja, mutta koulutustaso ja etenkin lukukausimaksut saivat päätymään Hollantiin. Sitten olikin sen opiskelupaikan valinnan vuoro. Olin päättänyt, että haluan opiskella jotain täysin muuta kuin pelkkää 'liiketaloutta' ja maisterin on oltava akateeminen, koska noh, vaihtelu virkistää. Hollannin järjestelmässä on se kiva puoli, että oikeastaan kuka vaan alemman ammattikorkeakoulututkinnon käynyt voi opiskella akateemisen maisteritutkinnon täydentämällä tietojaan premaster-vuodella. Olisin halunnut opiskella mieluummin jossain isommassa kaupungissa, kuten Amsterdamissa tai Rotterdamissa, mutta ongelma tuli vastaan, kun kiinnostavien ohjelmien premaster vuodet vaativat hollannin taitoa, vaikka varsinaiset maisteriohjelmat kansainvälisiä olivatkin. Lopulta löysin Tilburgin yliopiston Leisure Studies ohjelman, johon alustava premaster vuosi järjestettiin yhteistyössä NHTV:n kanssa ja englanniksi, ja ideahan on, että kun premaster on suoritettu hyväksytysti, maisterivuodelle pääsee automaattisesti.

Ja se mistä näissä opinnoissa siis on kysymys, on avattu kohtuu hyvin tässä alla...

"Are you interested in how people create their leisure lifestyles out of activities such as sports and recreation, fun shopping, visiting events, listening to music and volunteering, and how we organize our leisure, when nothing is necessary or obligated, and anything goes? Then you should consider embarking onto the Master Leisure Studies, and learn more about the activities we love to do, and the ways we organize them." (Dr. Ir. Bertine Bargeman Program Director of MSc Leisure Studies)

• Name: Leisure Studies


• Duration: 1 year


• Type: Full time


• Degree awarded: Master of Science (MSc)


• Education: On-campus only (no distance learning), lectures, seminars and group work


• Language: English


• Exams: Written exams, papers, presentations


• Best preparatory studies: Premaster Leisure Studies, Sport Studies, Tourism Studies, Organization Studies, Sociology, Human Resource Management, Business Studies, Social Geography


• Core Courses: Contemporary Themes in Sport, Tourism and Culture; Dynamics in the Leisure Industries; Leisure and Space in the Information Society; Experience Marketing; Innovating Leisure Organizations and Networks; Seminar Leisure Studies; Master Thesis Leisure Studies


• Career paths: Leisure Management: management of theme parks, sports centres, events, leisure venues, theatre management and marketing, tour operations; Leisure Policy: strategic functions, public policy advisor for local and national government, project development analyst, sports policymaker; Leisure Research: researcher in public and commercial research organisations and universities; Leisure Education: lecturer at universities of applied sciences and research universities


• Start date: End of August


• Tuition fee: 1,951

"The rapidly expanding leisure industries require a better understanding of the role of leisure organizations and of leisure consumers and the increasingly diverse leisure activities undertaken in the contemporary network society. The focal point of the one-year Master's program in Leisure Studies is the academic study of leisure from an integrated perspective. Leisure practices in the fields of sport, tourism, culture and media and the ways in which different actors (e.g. tourists, managers, policymakers, consumers, sports participants) interact in these fields is a central focus of the Master's program. In leisure practices, aspects of demand (including the need for social cohesion and the shaping of identity) and supply (marketing, policy and organization) come together. Particular attention is paid to the transformation of leisure through trends such as internationalization, commercialization, individualization and digitalization, and how leisure organizations can deal with these changes. This broad approach to the dynamic field of leisure is based on a multidisciplinary perspective."

Itse olen henkilökohtaisesti tykännyt todella paljon tällä linjalla opiskelusta. En oikeastaan hakuvaiheessa vielä ihan täysin hahmottanut mitä kaikkea "leisure"-käsitteen alle mahtuu, mutta tässä vaiheessa osaan jo sanoa, että paljon. Kokonaisuus on sekalainen paketti yhteiskunta- ja käyttäytymistieteitä, ja akateemisuudestaan huolimatta kuitenkin tarpeeksi käytännönläheisesti toteutettuna. Tuota yllä olevaa kuvaa meille on vilauteltu siellä täällä näiden kahden vuoden ajan ja se oikeastaan 'tiivistää' aika hyvin minkä kokonaisuuden ympärille nuo kurssit kaiken kaikkiaan rakentuvat.

Vaikka yleisesti ottaen olen ollut tosi tyytyväinen, niin ainahan niitä miinuksiakin löytyy ei pelkästään koulusta, mutta ihan kokonaisuudessaa Hollannissa opiskelusta. Ehkä se ensimmäinen ja isoin miinus erityisesti tuon premaster-vuoden kanssa oli se fakta, ettei siihen saanut Kelalta opintotukea. Laitoin asiasta valitusta valituksen perään, mutta tuollaista valmistavaa lisävuotta ei verrannollisesti lueta Suomessa tuettavia opintoja vastaavaksi, joten se siitä sitten. Ensimmäinen vuosi meni siis täysin velaksi, mutta tälle maisterivuodelle ei tarvinnut Kelan kanssa vääntää lainkaan, vaan opintotuki myönnettiin suoraan 12kk.

Toinen yllätys noin niinkuin Suomen koulusysteemiin verrattuna oli arvosanat ja yleinen tiukka ote tentteihin. Ensimmäisenä vuonna tuli todella yllätyksenä, ettei tenttejä pääse uusimaan kuin kerran, ja jos kursseja jää enemmän kuin yksi läpipääsemättä toisen tentin jälkeen, ei seuraavalle vuodelle ole asiaa. Itsellänihän oli se pieni taistelu tilastotieteiden teorian kanssa ja siihenkin tenttiin piti anoa kolmas mahdollisuus koelautakunnalta. Pari tyyppiä maisterivuodelta putosikin pois, kun ei päässyt kursseja läpi.

Lisäksi kuten olen jo monesti aikaisemmin todennut, arvosteluasteikkohan täällä on jotain ihan omaa luokkaansa, ja vaikka käytännössä sen pitäisi olla asteikolla 1-10 (min. hyväksytty 5,5), en ole kuullut tähän mennessä kenenkään saaneen edes yksittäisestä tentistä tai paperista 8 parempaa. Enemmän asiasta voi lukea esim. täältä, jossa esimerkkinä tilastoja maisteriopiskelijoille vuonna 2010 jaetuista arvosanoista prosentuaalisesti: 10 = 0.1%, 9 = 2.4%, 8 = 12.5%, 7 = 34.3%, 6 = 38.5% 5 = 10.7%, jne. "Grades 1 through to 4 are very rarely given, and the same is true for grades 9 and 10. The most common grades in both secondary and higher education are 6 and 7." (nuffic.nl). Tästä syystä hieman siis kaivelee tuo NHTV:n omilla sivuilla esittelemä taulukko arvosanoista, kun kuitenkin todellisuus kertoo ihan muuta... Siinä missä Jenkeissä ja Briteissä jaellaan A:ta ihan huolella, voi suurin osa opiskelijoista Hollannissa keskittyä olemaan keskiverto C, jos tuota taulukkoa on uskominen. Kuten meidän yksi proffakin tätä meille selitti viime vuonna, että 8 on oikeastaan paras mitä voi saada, koska 9 ja 10 on niin erityisiä, että niiden arvoisia oppilaita on todella harvassa. Ja tämän ajattelutavan vahvisti luokkakaverin esimerkki muutaman vuoden takaa heidän lukio-opettajaltaan; 10 kuuluu Jumalalle, 9 Jeesukselle ja 8 hänelle itselleen, joten korkein arvosana oppilaille häneltä on 7. ... (En ihan oikeasti tiennyt, että näitä on vielä nykypäivänäkin olemassa...)

Mutta noinhan se on. Itsellä paras arvosana on tähän mennessä yksittäinen 7,9 SPSS-tentistä viime vuodelta, ja tänä vuonna arvosanat on olleet kaikkea välillä 6,5-7,5. Esimerkkinä pätkä palautteesta, jonka sain viime viikolla yhden paperin tiimoilta: "Feedback: Very good individual report - despite the fact the organization is in Finland and that you had to conduct your interviews via skype, you had an excellent approach in making it happen and showing the professionalism, which was expected. --" Arvosana 7,5, mutta jotenkin vaan Suomen ja esim. Haaga-Helian arvosanoihin tottuneena olisi tuosta nyt pitänyt vähintään se nelonen tulla... tai 8-9. Mutta ei, ei Hollannissa. Lukiossa, jos sai seiskan se ei todellakaan ollut mikään "very good" :D Ehkä pitää vaan tuijottaa tuota 'frequency distribution'-taulukkoa ja elää kuplassa, että sai A:n... Se siis siitä arvosana hämmennyksestä, jonka sanoisin heittämällä olevan suurin ero peruskäytännöissä täällä.

Tietysti tähän lisänä on pakko antaa pientä miinusta tästä 'kansainvälisestä' linjasta, koska erityisesti viime vuonna saatiin Ramonan kanssa kerta jos toinenkin taistella hollanninkielisten materiaalien kanssa, erityisesti tilastotieteiden parissa. Jotenkin niiltä opettajilta oli päässyt unohtumaan, että se SPSS-datakin olisi ihan kiva kääntää opiskelijoille englanniksi. Siitä tuli siis jonkun verran lisätyötä, mikä luonnollisesti toisinaan ärsytti. Vielä tänäkin vuonna on toisinaan vähän typerä fiilis, kun joku proffa näyttää luokan edessä hollanninkielistä lehtileikettä/videota tms. esimerkkinä, eikä itsellä ole paljoa hajua mistä puhutaan. Tietysti pitää muistaa, että opiskelen Hollannissa ja on ihan luonnollista, että asioita peilataan paljon Hollantiin, mutta välillä ehkä sellainen liika Hollanti-keskeisyys jossain todella globaaleissakin aiheissa hieman ärsyttää. Tai ainakin pistää miettimään miten näitä asioita mahdollisesti joskus sitten Suomessa laittaa käytäntöön...

Vaikka alussa sanoinkin, että Hollannissa puhutaan todella hyvää englantia noin yleisesti ottaen esim. kouluissa, mutta jos hieman eksyn aiheesta ja peilaan yleiseen arkeen täällä, on asia aika toinen. Erilaisissa virastoissa asioiminen, pankista verotoimistoon, on yhtä helvettiä. Palvelua saa kyllä tiskiltä ihan kohtuu hyvin englanniksi, mutta kaikki paperit, sopimukset, asiakirjat, kirjeet... kaikki (!!) on aina hollanniksi. Puhelimessa palvelun saaminen on heikkoa, koska vain ehkä yhdellä kahdestakymmenestä virkailijasta on 'lupa puhua englantia puhelimessa'. Eilen viimeksi sain ohjeet soittaa joulun jälkeen uudestaan jonkun hollantilaisen kaverin avustuksella. Kiitos ja hei.

Periaatteessa jatkoa ajatellen täytyy todella tarkkaan miettiä haluaako jäädä tänne vai lähteä johonkin muualle. Jos jään Hollantiin ja jollain ihmeen kaupalla löydän jotain oikeasti kivoja töitä, on tuo kieli jossain vaiheessa jo ihan itsensä takia opeteltava. Toisaalta en kuitenkaan haluaisi käyttää aikaa turhaan sellaisen kielen opetteluun, jota en koskaan missään muualla tule tarvitsemaan. Tästä syystä olen myös vilkuillut työmahdollisuuksia esim. Espanjassa, joskin kyseisen maan tilanne on aika kurja taloudellisesti ja se heijastuu myös yleiseen turvallisuuteen. Siellä kuitenkin olisi jo kieli jollain tavoin pohjalla hallussa ja kyse olisi pelkästä sanaston kartuttamisesta pärjätäkseen. Tietysti ainahan sitä voisi suunnata vaikka Britteihin, jos kielitaitoa miettii, mutta toisaalta itselläni ei ole mitään kiinnostusta kyseistä maata kohtaan, enkä tunne sieltä ketään. Että niin, tässä tätä sitten pohditaan seuraavat puoli vuotta.

Mietin tätä postausta kirjoittaessa kovasti mihin asioihin sitä pitäisi keskittyä ja mitkä asiat on niitä oleellisia. Yleisesti ottaen hakuprosessi oli todella helppo, eikä kovin ihmeitä vaatinut. Ainoastaan rahallisen panostuksen tuohon ensimmäiseen vuoteen, johon Kela ei tullut lainkaan vastaan. Opiskelu Hollannisti ei mielestäni poikkea kovin paljon Suomessa opiskelusta noiden mainitsemieni asioiden lisäksi. Viikot ja päivät on kohtuu lyhyitä, aineita on yleensä päivässä maksimissaan kahta tai kolmea. Premaster-vuosi oli maisteriin verrattuna enemmän tavallista koulunkäyntiä, koska tunteja oli enemmän ja kurssien arviointi perustui lähinnä tentteihin. Pääpaino premaster vuodella oli erityisesti tilastotieteissä sekä erilaisten tutkimusmenetelmien harjoittelussa. Tässä vaiheessa tosin voin todeta, etten olisi ikimaailmassa selvinnyt tästä vuodesta alkua pidemmälle ilman tuota edeltävää vuotta.

Oman aikansa premaster vuodessa otti jo ihan pelkästään se uudelleen opiskelemaan oppiminen, ja erityisesti omalla kohdalla englanniksi opiskeluun tottuminen. Tähän päälle vielä kokonaan uusi ala ja suoraan tilastotieteiden jatkokurssille hyppääminen ilman mitään pohjia toi omat haasteensa. Kuitenkin tässä vaiheessa sitä oikeasti tajuaa, miksi tuo vuosi oli välttämätön tämän vuoden suorittamiseen. Tänäkin vuonna luokalta on pudonnut ainakin yksi kreikkalainen poika ihan sen takia, ettei osannut käyttää SPSS ja koki kurssit liian haastaviksi ja nopeatempoisiksi. Koska toisissa maissa, kuten meidän luokan esimerkkeinä Kreikassa ja Puolassa, ei amk- ja yliopistopohjia juuri erotella, on maisteriohjelmaan päässyt mukaan myös sellaisia, joilta puuttuu paljon niitä taitoja, joita meille premaster-vuoden aikana opetettiin. Siinä on näillä opiskelijoilla tuplatyö tehtävänä, koska itse en haluaisi edes kuvitella miltä tuntuisi tässä vaiheessa opiskella niitä tilastotieteitä itsenäisesti vielä lisänä...

Maisteriopiskelijoilta odotetaan todella paljon itsenäistä osaamista, eikä asioita enää tässä vaiheessa kerrata. Kuten olette tämän blogin päivittymistiheydestä huomanneetkin, aika on ollut tänä syksynä todella kortilla, sillä tekemistä ja lukemista koulun kanssa on ollut ihan hulluna. Joka tapauksessa jostain syystä voisin jo tässä vaiheessa todeta, että koin kyllä premaster-vuoden vaikeammaksi, jos näitä kahta lähdetään vertaamaan. Tänä vuonna on kyllä hemmetin paljon enemmän tehtävää juurikin erinäisten raporttien ja paperien parissa, mutta viime vuonna oli enemmän varsinaista 'opittavaa'. Eli periaatteessa tämä syksy on ollut kaikessa kiireessä viime vuonna opittujen ja tänä vuonna syvennettyjen asioiden soveltamista ja yhdistelemistä, siinä missä viime vuosi oli täyttä teoriaa ja maisterin pohjustamista. Lisänä tietysti viime vuodelle toi omat haasteensa se alun asioiden järjestely ja uuteen maahan tottuminen, sekä omat henkilökohtaiset ongelmat ja murheet, jotka jossain vaiheessa pudottivat motivaation ihan nollaan. Kuitenkin siinä missä viime vuonna syksyn tenteistä meni puolet uusinnan kautta, tänä vuonna (ja jo viime keväänä), kaikki on mennyt kerralla ja vieläpä ihan kohtuu hyvin arvosanoin ^^läpi. Mutta onhan siinä oma tekemisensä. Joka tapauksessa nyt ollaan kohta jo viimeisellä neljänneksellä näiden opintojen kanssa. Enää tältä syksyltä jäljellä on yhden paperin palautus, yksi suullinen tentti kolmesta kirjasta, ja sitten alkaakin tosissaan se gradun kirjoittaminen. Vauhdilla se aika vaan menee :)

Tässä vielä lopuksi hieman infoa sekä premaster-, että maisterivuoden opintokokonaisuuksista ja kursseista, tietenkin höystettynä omilla kommenteilla ja kokemuksilla. Suluissa on mainittu onko kurssi pelkkä premaster-opiskelijoille suunnattu kokonaisuus vai ILS (International Leisure Studies / bachelor) kanssa toteutettu yhteiskurssi.

Pre-master International Leisure Studies

A pre-master programme is designed for students with a professional bachelor diploma. In general it will prepare you for the academic master. It will train your academic skills and it will bring you to a level, content wise, where you will be able to follow the courses in the master.

I Semester:

Labour, care and leisure (premaster)
In this course the focus is on how we manage time and how leisure is positioned in our daily lives between work and care tasks. -- (Kiva ja kattava kurssi. Kurssin arvosana koostui tentistä sekä itsenäisesti kirjoitetusta artikkelista vertaillen ajankäyttöä kahden Euroopan maan välillä.)

Project I (premaster)
Probably you are already familiar with the concept of projects. During this project you will be trained in academic writing skills and have to work on a real life problem in the leisure industry. -- (Tätä on selkeästi kustomoitu sitten viime vuoden, sillä tämä on juuri se murheenkryyni projekti, jonka koko luokka reputti, ja sitähän sotaa meidän ja ko kurssin proffan välillä sitten väännettiin ihan koulun hallituksia myöten, kun ei vastaavaa ongelmaa ole koskaan vastaan tullut... Noh, on ehkä oppineet siitä :D)

Research methods 1 (premaster & ILS)
What does academic research entail? In this course you are introduced to the concepts of academic research. -- (Tämä on uusi! Luulen tosin, että tämä on korvaava kurssi meidän 'research lab'-kurssille, joka oli nippu kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä harjoittavia etätehtäviä... ihan hirveä kurssi. Ei vaikea, mutta motivaatio puuttui kokonaan ja oma ajanhallinta oli aika tökkivää vielä tuossa vaiheessa. Arvosana koostui lopullisesta tehtävänipusta.)

Research methods 3 (premaster & ILS)
During the courses research methods 3 and 4 you are introduced to a variety of advanced quantitative research methods. -- (Tämän kurssin teoriaosuuden vein sinne kolmannelle yritykselle... Että niin, tilastotieteitä; teoriaa ja SPSS:n opettelua suoraan jatkokurssilta. Kyseisen kurssin proffa tosin on toivonut, että RM2-kurssi edes jollain tapaa sisällytettäisiin premaster-ohjelmaan, koska kaikki on yleensä niin pihalla tämän kanssa. Arvosana koostui teoria- ja SPSS-kokeesta.)

II Semester:

Organisation of Leisure (premaster & ILS)
In this course the leisure sector as a whole is regarded as well as leisure organisations themselves. -- (Liiketaloutta opiskelleena mielestäni täysin turha kurssi. Kertoo jo jotain, että jos muut ILS:n kanssa yhteiset kurssit on 4.vuoden opiskelijoiden kursseja, tämä on 1.vuoden opiskelijoiden kanssa toteutettu... why o why? Arvosana tuli kokeen pohjalta.)

Research methods 4
During the courses research methods 3 and 4 you are introduced to a variety of advanced quantitative research methods. -- (Jatkoa RM3:lle. Kolmos kurssista pelästyneenä tämä meni ensimmäisellä yrittämällä heittämällä läpi.. Arvosana koostui teoria- ja SPSS-kokeesta.)

Leisure and urban development (premaster & ILS)
This course regards the relation of the leisure field to the physical environment and the changing role leisure has as a ‘carrier’ of urban quality. -- (Tätä kurssia verrattiin eniten maisteritason kurssiin, moni veti läpi rimaa hipoen ja tämän kurssin osalta istui kolmasosa luokasta uusinnassa. Jostain syystä kurssi meni kuitenkin omalla kohdalla todella hyvin ja peräti yhdellä luokan parhaimmista arvosanoista... Lopullinen arvosana koostui kokeesta sekä 30% painolla viikottaisten ryhmätehtävien keskiarvosta.)

Innovation and Change (?)
Innovation is about new products, new processes, new ways to organize things, or even a shift in paradigm (the mental models and frameworks of a system). It may be driven by changing technology, markets and organisations that collaborate and compete almost at the same time. It supposes creativity, understanding, thorough knowledge, talents like implementation skills or leadership, but also the right attitude showed in personnel behaviour like involvement, commitment, passion, and ambition. Many branches of the leisure sector are very sensitive for innovation or are dependent on innovation for their sustainability. -- (Meillä ei tällaista ollut lainkaan... Toisaalta meillä oli kurssi 'Creative Industries', joka saattaa sitten olla tämän vastine.. tuolloin arvosana tuli ryhmätehtävästä ja itsenäisestä esitelmästä.)

Research Practical Leisure Participation (premaster & ILS)
During a number of lectures and weekly individual discussions, you are guided in the process towards writing an academic text in pairs of two. The focus of the paper will be on so-called taste patterns. People, during leisure time, often don’t realize that many of the things they do form patterns. These patterns are interesting to study, both from a commercial and academic perspective. -- (Yhtä kuin opinnäytetyö, mutta pareissa tehtynä ja data on valmiiksi kerättynä - hollanniksi. Ehkä ne on jo tänä vuonna tehneet käännökset...)

---

Academic Master in Leisure Studies, Master of Science (MSc)

NHTV offers this academic master in Leisure Studies in cooperation with Tilburg University. NHTV is the first university of applied sciences in the Netherlands to offer an academic master’s programme. The Master's program in Leisure Studies is designed for students who have completed the pre-Master's program in Leisure Studies and for those with a Bachelor's or Master's degree in the areas of leisure studies, tourism, economics, political science, management, sociology and psychology. The Master's program is aimed at students seeking an advanced level of leisure theory, a higher level of mastery of research skills and a deeper level of understanding of developments in national and international leisure markets.

Phase I - Master course on Leisure in a Network Society
All five master courses in this initial phase will have a dynamic set-up in the sense that they are positioned within the context of Leisure in a Network Society. The master courses centre on the three main current research programmes in Leisure: Storytelling, Imagineering and Place-making.

Leisure, Creativity and Space
This master course discusses recent insights into the processes of globalisation, mediafication and commercialisation and their impact on the changing role of leisure in the design of public and private places and spaces. (Mielenkiintoinen, mutta haastava kurssi. Arvosana koostuu kahdesta itsenäisesti kirjoitetusta artikkelista erinäisten kirjojen ja muun lähdemateriaalin pohjalta. Tämä oli se yllätys 7 vatsataudissa väännetystä paperista...)

Understanding Leisure Attractions and Events
Recent insights and research in the field of change management, innovation, networks, co-creation, attractions, theme parks, and ‘eventful cities’ are the key ingredients of this master course. -- (Tällä kurssilla oli syksyn ainut tentti, joskin senkin arvosana annettiin keskiarvolla etätehtävän kanssa, joka oli 'netnography' tutkielma jostain tapahtumasta.)

Imagineering as Strategic Design in Leisure Organisations
Central themes of this master course include strategic management, value creation, and strategic design. Students are introduced to the theoretical foundations of Imagineering and their application in the creative industries. -- (Tämän kurssin arvosana tuli kotitentistä, sekä itsenäisestä yritystutkimuksesta ja tämän tutkimuksen esitelmöinnistä)

Experience Marketing
As marketing is a key instrument in the leisure industry, the master course in Experience Marketing will immerse students into the field of marketing and market research, zeroing in on the leisure industry and the experience economy. The pros and cons of various research techniques, such as web surveys, is one of the topics addressed in this course. -- (Tämä on se kurssi, jota varten pyysin teitäkin vastailemaan siihen hemmetin nettikyselyyn! Harjoittelua siitä miten toteutetaan tuollainen tutkimus ja kirjoitetaan akateeminen artikkeli sen pohjalta. Paljon SPSS:n tytöstämistä samalla myös.)

Analysing Leisure Interactions
Students are introduced to the field of practice theories, interaction rituals, lifestyles, and decision making in practices. Students work in groups to study issues related to authenticity, creativity or physical activity. (En ihan vieläkään saanut kiinni siitä, mikä tämän kurssin pointti oli, mutta tosiaan tähän on vielä muutama kirja luettavana sitä suullista tenttiä varten.)

Phase II - Master's thesis
To ensure a smooth progression from the course and content phase (phase I) to the thesis phase (phase II), students will first attend the Seminar Leisure Studies. They will be placed into theme-based seminar groups, within which they write their individual thesis proposals. Their work culminates in a research thesis on a theme according to individual preference. -- (Ja tämän työstö alkaa tuossa loman jälkeen... Saa nähdä mitä siitäkin tulee :)

--

Ja jos joku nyt kiinnostuu tuonne kouluun hakemaan, niin tässäpä vielä hieman osviittaa siitä millaisella vuosiaikataululla koulussa mennään...

Year Schedule

September 7th, 2015 // End Summer holiday, start academic year
October 26th until the 30th, 2015 // Autumn holiday
December 21st, 2015 until January 1st, 2016 // Christmas holiday
February 8th until the 12th, 2016 // Spring holiday
March 25th, 2016 // Good Friday
March 28th, 2016 // Easter Monday
April 27th, 2016 // King's Day
May 2nd until the 6th, 2016 // May holiday
May 5th, 2016 // Liberation day
May 5th, 2016 // Ascension Day
May 6th, 2016 // NHTV closed
May 16th, 2016 // Whit Monday
July 18th until September 2nd, 2016 // Summer holiday

En nyt millään jaksa oikolukea tätä tekstiä tässä vaiheessa läpi, joten pahoittelut kaikista brainfarteista sun muista. Kysykää, jos on kysyttävää... toivottavasti tästä nyt jotain irtosi Hollannissa, ja erityisesti Bredassa, opiskeluista kiinnostuneille :)