BBQ o'clock! ...and studies.

Ensimmäinen viimeisistä tenteistä takana, ja aivan liian monta edessä. Viikonloppu kului kirjaimellisesti nenä kiinni muistiinpanoissa ja artikkeleissa liittyen Euroopan kaupunkien kulttuurikehitykseen (tai mitä se nyt onkaan, leisure & urban development, jotain sellaista)... Mietin kovasti miksei se historia sillon aikoinaan koulussa napannut juuri ollenkaan, nyt olisi ollut kovasti hyötyä.

Tentti meni odotettua paremmin, suhteutettuna siihen, että se on kuulemma ehkä vaikein kurssi mitä tähän koko vuoteen tulee noin niinkuin sisällön laajudeltaan. Joku kysyi viimeisellä tunnilla, että kuinka porukka on yleensä päässyt siitä läpi ja vastaus oli, että "vaihdellen" :D Mutta kuulemma useat handlaa sen kyllä sitten uusinnassa. Siltä se itsestäkin tuntui. Hemmetin vaikea, mutta ei mahdoton. Unohdin muutamia turhan tärkeitä detaljeja ja arvostelu on sen verran tiukkaa, ettei se yleiskuva asioista ihan riitä, mutta mitään sellaista kunnon "en ole koskaan kuullutkaan tästä"-fiilistä ei tentissä tullut. Kuitenkaan en luota itseeni tarpeeksi, että voisin väittää tentin menneen heittämällä läpi, koska sitähän ei Hollannissa tapahdu. Silloinkin kun sellainen fiilis on, saa ehkä maksimissaan 7,5/10, koska yli kasin arvosanathan oli niitä "exceptional"-luokkaan kuuluvia. Eli jos saan sen vaadittavan 5,5, olen enemmän kuin tyytyväinen :D Ja jos en, niin saan sen sitten viimeistään sillä tokalla kerralla.

// One down, too many to go! Spent the whole weekend studying and well, the exam was... sort of difficult. Leisure & urban development. (I wish I would have paid more attention in the high school's history classes...) However I wasn't totally lost and if miracle happens (and lecturers are not too strict with teeny tiny details), I might even pass it... But since we were told that it's gonna be hard and usually there are more than few students in the resit, I don't expect too much. And well, it wasn't impossible so if it's resit, then it's resit and I'll manage it... sooner or later. As I've told earlier, even if you have a feeling of "I nailed it!", here in Holland it means max. 7,5 out of 10... because getting graded with more than 8 is well, "exceptional" like one of our lecturers stated it. So as long as I pass this, I'm happy!

(Ankat oli vähän eksyneet koulun vieressä sijaitsevalta lammelta... mutta kyllä ne kovin päättäväisesti tuossa koulun porteilla oli jonnekin suuntaamassa!) Hassuja.

 

// Lost ducks in front of the school gates... They seemed to be pretty confident about their destination whatsoever. Funny thingies.

Kuvissa menossa pientä mielenilmaisua yhdestä kouluprojektista... tässä vaiheessa oltiin vielä tietämättömiä toisen kierroksen ei niin kivoista tuloksista, mutta kyllä noiden mood boardien polttaminen silti kohtuu hyvältä tuntui...

 

 

// Showing the opinion about one certain project... Well, we were not aware of the second round's results yet at this point, but still, it felt pretty good to burn those damn mood boards!

Olen aina kuulunut opiskelijana sellaiseen keskitasoon, kirjoitin about C:n paperit lukiossa ja Haaga-Heliasta valmistuessa keskiarvo oli siinä kolmosen kohdilla. Kyse ei ole siitä, että olisin tyhmä, mutta en ole oikeastaan koskaan kokenut sellaista älytöntä tarvetta olla kouluarvosanojen suhteen siellä kärkikahinoissa. Riittää, etten ole huonoin, vaan uin jossain siellä välivesissä. Siinä jää aikaa ja intoa myös muihin asioihin, kun ei koko opiskeluaika kulukirjojen parissa. Ehkä hieman huono ajattelutapa, mutta toisaalta enpä ole menettänyt hiuksia muutaman huonomman arvosanan kanssa, koska niihin nyt vaan ei kuole, elämässä on muutakin.

Pystyisin varmasti parempaan ja kyllä itsellänikin on ollut myös niitä aineita, joissa jostain syystä vaadin itseltäni kymppejä, mutta noin yleisesti ottaen, kun katson aikaa taaksepäin olen hemmetin tyytyväinen, että tein koulun ohella muutakin kuin pänttäsin: elin. En ole koskaan kuulunut niihin opiskelijoihin, joilla jää tieto kertaheitolla päähän, vaan saan kyllä tehdä töitä erityisesti kielien kanssa (ja nyt tuon hemmetin tilastotieteen), mutta toisaalta kerran kun jonkun asian tajuan, se pysyy päässä kyllä sitten aina.

Onko muitakin tällaisen ajattelutavan kannattajia, vai keräänkö nyt ihan liikaa laiskuus-pisteitä tällaisella elämänasenteella? :D

// Referring to the grades,  I've always been one of the "average" students. I've never had any need to be the best, as long as I'm not the worst. Of course I had some subjects in which I wanted to be very good, but generally speaking when I think about time back, I'm actually really happy about the fact that I didn't spend most of my study years only with books, I also lived... I'm one of the students who actually need to study to learn and I don't get things in a second. I used to have a lot of issues learning languages (and currently with statistics) but when I finally get it, then it stays in my mind forever.

Someone can call it laziness, but well, I don't. However, in the end I think the experiences are more important than insanely good grades. 

Suomalaisia terveysjuomia.... // Finnish for your health.

Kuvat on parin viikontakaisesta grillailu/bilis-illasta, jota koulukavereiden kanssa porukalla vietettiin. Nyt kun mietin, niin alkaa olla viimeisiä laatuaan, koska ensi vuosi on niin arvoitus tällä hetkellä. Kerroinkin teille aikaisemmin siitä "yhteen tenttiin voi anoa kolmannen mahdollisuuden"-säännöstä. Noh, itselläni on toistaiseksi tilanne ok, koska siellä tosiaan roikkuu vaan se yksi tentti... Mutta, kun se jäisikin siihen. Nyt kävikin sitten meinaan niin, että meidän koko luokan yhteinen "minor project" viime syksyltä kauniisti sanottuna kusahti toistamiseen, eli saatiin siitä hylätty. Koko projekti on ollut yksi murheenkryyni ja kaikki koulun johtoa myöten on jo todella täynnä koko tilannetta. Tehtiin kyseisen kurssin opettajasta ja hänen opetusmetodeista sekä epäasiallisesta käytöksestä valitus ja pyydettiin projektiin toista arviota, jonka jälkeen parannettiin lopullista raporttia ja nyt saatiin palautetta, että todennäköisesti koko tehtävänanto on ollut alkujaankin liian vaikea ja on epätodennäköistä, että lopputulosta enää pystytään parantamaan. No voi kuinka hienoa, onko se sitten meidän syy?! Ylipäätään kuinka hienoa on, että meille ei annettu tuossa vaiheessa minkäänlaista yksilöuusintamahdollisuutta, vaan koko luokan eteneminen maisterivuodelle on tällä hetkellä vaakalaudalla... Siis miksi tällaiset "never happen before"-tilanteet pitää tapahtua juuri tänä vuonna?! :D

Mun pitäisi olla varmaan kauhean huolissani tästä tilanteesta ja stressata ensi vuodesta, mutta enpä vaan jaksa. Toivon todella, että tuo projektitilanne otetaan huomioon erikoistapauksena, eikä se vaikuta tuohon yhden tentin sääntöön sen enempää. Huonoimmassa tapauksessahan tämän takia joudun jättämään vuoden väliin, tenttimään sen yhden kokeen ja tuon projektin (miten?!) ja jatkaa maisteriin vasta seuraavana syksynä... ei juuri houkuta, mutta minkä sille voi jos näin käy. Tietenkin toivon, ettei käy, mutta NHTV:n systeemit huomioon ottaen en enää ihmettelisi mitään. Pitää ehkä alkaa katselemaan jotain duunipaikkoja, just in case...

Joka tapauksessa tällaisissa fiiliksissä siis täällä, että älkää ihmetelkö blogin hiljaisuutta. Tässä on muutama juttu nyt tulessa samaan aikaan, mutta pliis pitäkää mulle peukkuja pystyssä, että kaikki menisi hyvin. En vaan jaksa tätä jatkuvaa säätöä enää! :D

// Mmmmm. This part... I don't think you need a translation. Just complaining about issues with one very annoying school project and the consequences. Lets say that nothing is as sure as unsure. And it also counts with the master year...

Kuten siis totesinkin, nuo asialliset kuvat on kaikki tuolta kyseiseltä tiistai-illalta (uskokaa tai älkää, parhaimmat bileet on aina keskellä viikkoa)! Vähän kyllä harmi, jos tuota porukkaa ei jostain syystä ensi vuonna enää näkisikään... Mutta murehtimiset sikseen, nyt käyn nukkumaan ja palataan taas kunhan lukemisiltani jossain vaiheessa kerkeän :)

// As mentioned earlier, these pics are from the BBQ/pooling evening with the classmates (and believe it or not, the best parties are always in the middle of a week!) It's kind of sad if it really happens that I'm not sharing the next year with these guys just because of some stupid school regulations... But well... now I stop being sad and be awesome instead... and go to bed. I'll be back when there is some nice gap between the hardcore statistic studies!