Your home is where your wi-fi connects automatically

Voi tammikuu, kohta sekin on ohi. Mielestäni vuoden tarjoamista kuukausista ehdottomasti se masentavin. Edes marraskuu ei ole sitä, kun siihen aikaan on vielä kohtuu lämmintä. Joulukuukin oli vielä reippaasti plussan puolella sään puolesta (ja silloin on tietenkin isona plussana itse joulu), mutta sitten tulee tammikuu ja yht'äkkiä mittarin lukemat putoaa 30 astetta ja lunta sataa niin, ettei eteensä näe. Siksi en pidä tammikuusta. Helmikuukin menee melkein samoissa, ja maaliskuu on jotenkin tosi turha, kun se vaan pitkittää sitä kevään alkamista ja siinä vaiheessa alkaa olla jo ihan liian kyllästynyt koko talveen, eli joo... en siis yleisesti ottaen pidä talvesta vuodenaikana ja tammikuu aloittaa sen.

Mutta tosiaan nyt ollaan jo paremman puolella ja hyvinhän se tämäkin kuukausi on tässä mennyt kaiken mahdollisen turhan parissa. Jopa työhaastatteluakin on ollut, joskaan ei tärppäävää sellaista, mutta sentään jotain positiivista (joku jopa lukee niitä hakemuksia!) :D Jotenkin vaan niin masentavaa, kun joka paikasta vaan irtisanotaan jengiä niin paljon ja sitten niitä hakijoitakin on aina usea sata yhtä paikkaa kohtaan... eikä kaikki paikat edes koskaan irtoa yleiseen hakuun. Mutta joo, täytyy vaan pitää itsensä aktiivisena kaiken muun parissa, niin ei täysin passivoidu... joskin en tiedä miten enää koskaan totun aikaisiin aamuihin, kun viimeisen parin vuoden ajan aikaisimmatkin koulupäivät alkoivat vasta kympin pintaan ja kohta on vuosi täynnä omia aamuherätyksiä, kun ei se gradukaan ollut kellosta kiinni.

Joku ilta Apollossa. Olisiko jopa heti se ensimmäinen UV:n jälkeen..?

Mitäs muuta mielessä näin tammikuulle...

No ainakin kalorit, hemmetti nyt on peräti neljä päivää takana tiukkaa dieettiä, ihan vaan siksi, ettei omat lempparivaatteet tunnu enää mukavilta päällä ja ihan liian monta mekkoa ja muuta joustamattomasta kankaasta kasattua vaatetta jäähyllä. Koska läski. Sillä on vapaus valita mihin se tulee ja nyt on kyllä kertynyt harvinaisen tasaisesti koko kroppaan... Eli tällainen 'takaisin vanhoihin vaatteisiin'-timmiytys olisi nyt tarkoitus saada aikaan. 

Blinit. Yhtäkään en ole syönyt, mutta niitä jostain syystä mainostetaan nyt joka puolella. Kai se on joku mätikausi tai jotain. Ehkä yksi turvottavimmista ruuista koskaan, mutta ihan mielettömän hyviä. Tai ainakin ne mitä Sanna on jaksanut pariin otteeseen meille kokkailla. Pitää varmaan lähteä Tukholmassa käymään ihan vaan niidenkin takia jossain välissä... 

Toimiva netti. "Your home is where your wi-fi connects automatically". Tai jotain sinnepäin. Ja olisikin toimiva... tilasin meille uuden netin ja sen piti olla käyttövalmis jo eilen, mutta eipä toimi. Tänään sai sitten soitella asiakaspalveluun ja lopulta hakea tuollaisen nettitikun myymälästä siksi aikaa, että tuo varsinainen netti alkaisi toimia. Siis oikeasti, en edes muista milloin olisi uudessa kämpässä tai ylipäätään missään netinhankkimisvaiheessa kaikki mennyt ongelmitta :D Tää on joka kerta tätä samaa vääntöä, ihan joka paikassa. 

Teté ja Tetén tossut. Vähän turhan kylmäksi heitti tuon sään joksikin aikaa.

Lautapeli-ilta. Vihdoinkin!

Ja heti ehti Teté napata pelinappuloita itselleen...

Bae. No worries, sellaista ei löydy, mutta huvitti kovin, kun facessa kiertävässä "Be like Bill"-memet antoi itselleni ensimmäiselle kokeilemalla tämän:

This is Virpi.

Virpi loves her boyfriend.

Virpi doesn't have time to look for other boys.

Virpi is too busy finding new ways to love her boyfriend.

Virpi is a real girl.

Be like Virpi.

Toisella kokeilulla tuli sentään tämä:

This is Virpi.

Virpi buys a sheep.

Virpi calls it "relation".

Now Virpi has a relationsheep.

Virpi is smart.

Be like Virpi.

Joo ei ole poikaystävää ei :D Ei siis pidä kiirettä ainakaan tuon asian kanssa. Parit treffit on kyllä kokeiltu, mutta ei hemmetti multa varmaan puuttuu joku deittailugeeni tai jotain, koska mikään ei nappaa ja vaikka jollain tasolla nappaisi, niin ei vaan jaksa. Siis ei jaksa panostaa mihinkään tai keneenkään. Mun bae "before anything else" tulee jatkossakin olemaan vissiin ihan vaan Teté. Ja taas vaihteeksi tämä avautuminen, kun nyt on taas saanut kerättyä ympärilleen sellaisen saman ikäluokan sinkkuporukan ja yhdessä tätä asiaa aina ruoditaan. Yksi joukosta tosin on aika tuore tapaus - se sama Anna, jonka kanssa joskus edellisen blogin puolella neljä vuotta takaperin koluttiin baareja ja ihmeteltiin seurustelun jälkeistä elämää yhden talven verran, ja joka sitten katosi taas uuteen suhteeseen, mutta meni sillä sekin metsään joten tässä taas ollaan. Oma tilanteenihan on pysynyt tuon statuksen suhteen täysin muuttumattomana ja tavallaan mielenkiintoista huomata kuinka ns. uudella sinkulla se jonkinlainen 'toivo' on vielä ehkä jossain määrin jäljellä, kun itse taas on niin jotenkin paatunut tähän tilanteeseen :D

En edes osaa asiaa selittää kunnolla, mutta ei vaan ole sitä fiilistä, että tämä nyt tästä olisi mihinkään muuttumassa, kun se ei ole sitä yli neljään vuoteen tehnyt. Tosiaan Hollannissa kävin lyhyellä matikalla tasan viisillä tinderdeiteillä, joista paria tyyppiä näin useammin kuin kerran (siis ehkä kahdesti). Kukaan ei ollut mikään hirviö tai muutenkaan friikki, mutta liian moni oli jotenkin todella täynnä sitä omaa olemassoloaan, ja sitten oli pari niitä joiden kanssa ei yksinkertaisesti ollut mitään yhteistä. Ja ihan oikeasti yritin tsempata ja katsoa sitä ensivaikutelmaa pidemmälle, mutta joo ei. Suomessa olen käynyt kaksilla treffeillä. Ekat oli urheilun parissa ja karkasin kotiin samantein, kun se 'pakollinen' osuus oli ohi - miten voi jollain ihmisillä se face-to-face ulosanti vaan olla niin paljon huonompaa kuin mitä kirjallinen... järkytys! - Siksi en enää harrasta mitään miljoonan viestin chattailyjä, koska en luota niihin. Niin joo ja se toinen deitti, se oli taas sellainen 2,5vkoa sinkkuna ollut minäminäminä-ja minun työnarkomania- ja minäminäminä ja vielä vähän minä -tyyppi. Joo. Ja sitten on näiden applikaatiodeittien lisäksi ollut syksyllä sellainen muuta kautta tapaani tyyppi, joka on luonteeltaan kaikella tapaa vastakohta sille, mitä yleensä olen deittaillut. Tätä tyyppiä näin useamman kerran ennen kuin todettiin, että jotain puuttuu, mutta ihan hyvin tullaan juttuun muuten, että nähdään jatkossakin ihan vaan kavereina.  (Tämä oli siis se, jota Teté puri naamaan ja jonka kaverit tuntevat minut siitä, että olen se tyttö, jolla on se hullu koira). Yleensähän tällaisiin 'ollaan vaan kavereita' ei kyllä kuitenkaan olla jälkeenpäin yhteydessä, vaikka niin sovittaisiinkin, mutta tämän kanssa kävi kyllä toisin. ...mutta kuuluuko kaverisuhteeseen pussailu? Sitä olen tässä kovasti miettinyt.

Summasummarum, ei tästä tule lasta eikä sitä toistakaan kyllä sitten niin millään. Instagramissakin vaan tagaillaan Tukholman sinkku-Sannan kanssa toisiamme ties mihin foreveralone-memeihin, koska onhan se nyt niin totta :D Voivoi.

Ja taas joku ilta. Siellä Apollossa.

Heiluva Häntä ja 'Ei-toivotun käytöksen ratkaiseminen'-kurssi tammikuisena sunnuntaiaamuna Pitäjänmäessä.

Edelleen väittäisi Halva Pitäjänmäessä toimitilojaan pitävän, mutta miten tuo koko rakennus näyttääkään noin aavemaiselta..?!

Asupohdintaa karnevaaleihin. Tilasin tyllihameen ebaysta. Onhan se kiva, mutta todella muhkea! Ehkä ja toivottavasti sille löytyy kesällä muutakin käyttöä... mutta en siis edelleenkään tiedä miten tuota asupohjana hyödyntäisin. Ideoita?

Uinti. Vaatteiden kiristymisen myötä totesin, että jotain on tehtävä ja siitä tuskastuneena löysin uuden lajin (tai no uuden ja uuden), jonka parissa jaksaa jopa ehkä hetken viihtyäkin taas. Hyvä syy hankkia parit uikkarit lisää.... ja jotenkin uinti on aina ollut urheilu, jossa olen ollut ihan hyvä (asuttiin lapsuus järven vieressä ja opin joskus alle 4-vuotiaana uimaan) ja se vaan ei sitten millään tunnu kovinkaan raskaalta. Onhan siinä syke koko ajan kovalla ja kyllä sen tekemisen huomaa, kun altaasta pois nousee, mutta muuten se on vaan sellaista lillumista, eikä jotenkin edes huomaa kuinka paljon sitä liikuntaa saa. Ja mikä parasta, siinä saa myös lihaksille treeniä (nim. laiskin salilla kävijä ikinä). Nyt pitäisi kyllä käydä ostamassa uimalasit, ettei niska jumitu niin pahasti sellaisesta mummouinnista ja pystyy sitä päätäkin veden alla enemmän käyttämään. 

 Sisustusjutut. Kyttään Torin valikoimaa nykyään päivittäin, josko sinne jotain edullisia designjuttuja ilmestyisi. Olen jollain tapaa niin täynnä ikeaa, ettei enää viitsisi mitään isompaa sieltä ostaa. Erityisesti viime aikoina olen kytännyt jonkinlaista tuolia meikki/kirjoituspöydän ääreen. Samoin peili siihen yläpuolelle on hakusessa, ja vaikka ikeasta sopiva löytyisikin, senkin yritän kyllä metsästää käytettynä. Tilasin sen kirjoituspöydän päälle netistä lasilevyn, jotta pääsin siitä tylsästä kirjoitusalustasta eroon. Jotenkin näyttää heti niin paljon tyylikkäämmältä nyt. Laitan sitten joskus kuvaa, kun kokonaisuus on valmis. Nyt vaan kun sen tuolin saisi... jollain tapaa sellainen kartellin läpinäkyvä voisi toimia kivasti, mutta en sitten tiedä jaksaako sellaista katsella loputtomiin. Ja hintakin on aika kova. Noh, täytyy miettiä. Niin ja tosiaan sitä mukaa, kun itse on ostellut uutta, olen myös yrittänyt hankkiutua vanhasta eroon... ja maanantaillekin kutsuin sellaisen rescuekoirajärjestön hakemaan kirpparilleen ison kasana vaatteita ja muuta ylimääräistä tavaraa. Juuri sitä, mitä ei itse jaksa myydä, mutta mitä ei poiskaan halua heittää. Meneepähän ainakin hyvään tarkoitukseen :)

 

Talvi ja kylmä ja lumi. Hyihyi. Onneksi se on jo melkein ohi. Tosin Teté kyllä fiilisteli tuotakin säätä paljon sadetta enemmän...

Ja taas joku Apollo-ilta. On niitä muutama tähänkin kuukauteen mahtunut. Kolmekohan? Mitäs muita hyviä baareja Helsingistä löytyisi? :D

Naiset.

Lahti & Mamma Maria. Ehdottomasti kaupungin parhaimpia ravintoloita ja vielä kohtuuhinainenkin! Hyvät pizzat ja pastat ja mitä parhaimmat italialaiset jäätelöt. Menkää ja kokeilkaa itse, jos Lahteen jostain syystä joudutte.

Töölön uimahallilla.

Ja uinnin jälkeen tasoittavat TinTinTangossa.

Että sellaisia juttuja tähän väliin. Ei siis mitään ihmeellistä, perusarkea. Ja viikon päästä istutaankin jo koneessa taas kohti Hollantia ja Bredan karnevaalimeininkejä. Tuntuu vaan niin hölmöltä, kun ei tuo reissu tunnu yhtään kyllä lomalta... ihan kuin vain toiseen kotiin menisi käymään. Toivottavasti nyt kesällä saisi jonkinlaista reissua aikaan, mikä ihan oikeasti tuntuisi lomalta... viime vuosina rahat kun on menneet vain Hollannin ja Suomen väliä ravatessa. Onkin jo aika muutokseen :)

Mutta joo, nyt lähden Tetén kanssa ulos. Sitten tuleekin tytöt viinille ja suunnataan taas katselemaan tuota Helsingin yöelämää... mikäs siinä. Onhan sentään perjantai.